Sarveiskalvon valokovetushoito

Sarveiskalvon kartiorappeumasairaus on ei-tulehduksellinen sarveiskalvon ohenemiseen johtava sairaus, jonka syy on avoin.

Kartiorappeumasairauden esiintyvyys on noin 1/2000 ja sairaus alkaa yleensä varhaisessa murrosiässä. Varhaisena hoitona ovat sankalasit, kovat piilolasit tai sarveiskalvon sisäiset tukirenkaat, joista viimeksi mainittu on kirurginen menetelmä.

Pitkälle edenneen rappeuman hoito on sarveiskalvon siirto. Toistaiseksi ennaltaehkäisevää hoitoa sarveiskasvon kartiorappeumasairaudelle tai sarveiskalvon eteenpäin työntymiselle, ei ole ollut.

Tehokas hoito

Sarveiskalvon valokovetus (eli crosslinking, CXL-hoito) on ainoa sarveiskalvon kartiorappeumasairauden etenemisen pysäyttävä hoito. Ensisijaisesti valokovetushoito on tarkoitettu lievien sairauden muotojen hoidoksi ja on ensimmäinen ennaltaehkäisevä hoito tälle sairaudelle. Myös muissa sarveiskalvosairauksissa valokovetushoito näyttää olevan tehokasta. Valokovetushoitoa voidaan antaa iästä ja sukupuolesta riippumatta.

Hyvät tulokset

Hoitoa käytetään etenevään sarveiskalvosairauteen. Mikäli potilas ei pysty käyttämään piilolaseja niiden aiheuttaman ärsytyksen vuoksi, voidaan valokovetushoitoa käyttää. Käytettävissä olevat tulokset hoidon tehosta kartiorappeuma-potilailla ovat hyvät. On osoitettu, että sairauden eteneminen pysähtyy, hajataitteisuus vähenee ja samoin potilaiden näkökyky usein paranee. Hoidon tavoite on ensisijaisesti pysäyttää sairauden eteneminen.