Kirjaudu sisään
Tältä sivustolta löydät vastauksia yleisimpiin asiakkaidemme esittämiin kysymyksiin. Mikäli et löydä vastausta sinua askarruttavaan asiaan, voit aina olla yhteydessä asiakaspalveluumme.
Aikasi on HUS-alueella
Ajan voi peruuttaa tai muuttaa soittamalla asiakaspalvelunumeroon 020 780 6314. Numero palvelee arkisin klo 8–18.
Voit peruuttaa ajan myös sähköpostitse osoitteeseen silmasairaalahelsinki@coronaria.fi.
Ajan voi peruuttaa myös tekstiviestillä p. 040 487 9448. Kirjoitathan viestiin oman nimesi, ajanvarauksen pvm ja kellonaika. Numero on vain tekstiviestiperuutuksia varten.
Puhelujen hinnat: Kiinteästä verkosta sekä matkapuhelimesta soitettuna: 8,35 snt / puhelu + 16,69 snt / min.
Aikasi on muilla hyvinvointialueilla:
Silmäasema ei valitettavasti voi muuttaa aikaasi, vaan ajan varaukset, muutokset ja peruutukset tapahtuvat hyvinvointialueiden ohjeiden mukaisesti. Tiedot löytyvät saamastasi lähetekirjeestä tai hyvinvointialueiden verkkosivuilta. Linkit toimipaikkakohtaisiin yhteystietoihin löydät Toimipaikat ja yhteystiedot sivustolta.
Vastaanottoajan peruminen puhelimitse tulee tehdä viimeistään edellisenä arkipäivän klo 12 mennessä.
Hyvinvointialueet ja HUS laskuttavat peruuttamatta jätetyt ajat suoraan asiakkailta voimassa olevien asiakasmaksujen mukaisesti. Tietoa asiakasmaksuista löytyy hyvinvointialueiden ja HUS:n verkkosivuilta.
Aika annetaan sinulle silmäsairaala Tilkasta. Saat tiedon ajanvarauksesta puhelimitse tai kirjeitse.
Käynnin kiireellisyysluokka määritellään HYKS:n silmätautien klinikalla. Tietosi saapuvat meille yleensä samaan aikaan, kun saat kotiisi tiedotteen hoidon siirtymisestä meille.
Kiireellisiä lähetesyitä ovat mm. äkillinen näön huononeminen, epäily värikalvon tulehduksesta tai verkkokalvon irtaumasta. Kiireettömiä lähetesyitä ovat mm. aikuisen vähitellen tapahtunut näön huonontuminen, kaihiepäily, glaukoomatutkimukset ja diabeteksen aiheuttamat silmämuutokset. Neuvolaseulassa havaittu lapsen alentunut näöntarkkuus tai karsastus ovat myös kiireettömiä.
Ota yhteyttä palveluseteliasiakkaiden ajanvaraukseen p. 020 780 6265, niin kaihihoitajamme katsoo teille vapaan ajan leikkaukseen.
Palveluseteli on myönnetty, kun silmälääkäri on tutkinut silmän ja todennut siellä olleen kaihin. Sinun ei tarvitse enää käydä erikseen esitutkimuksissa, vaan leikkausaika voidaan varata suoraan Silmäaseman silmäsairaalaan. Leikkauspäivänä silmähoitaja ja silmälääkäri tutkivat vielä leikattavan silmän ennen leikkaussaliin menoa.
Kaihihoitajamme soittaa teille ennen leikkausta ja käy läpi leikkaukseen liittyviä asioita. Tässä yleisiä ohjeita:
Itse kaihileikkaus kestää noin 15 minuuttia/silmä, mutta esitutkimuksineen ja kotiutushoito-ohjeistuksineen käyntiin on hyvä varata n. 3 tuntia.
Saattaja ei ole pakollinen, mutta on hyvä olla mukana. Leikkauksen jälkeen et voi itse ajaa autolla. Leikkauksen yhteydessä silmän päälle laitetaan läpinäkyvä kilpi ja leikatulla silmällä näkee ennen kotiutumista, mutta näkökyky on leikkauksen jäljiltä samea.
Tarvittaessa sairauslomaa kirjoitetaan 2–4 viikoksi.
Useimmiten molemmat silmät voidaan leikata samalla kertaa.
Kyllä saa. Voit lukea ja katsoa televisiota, mutta silmää ei saa hieroa tai hangata.
Voit mennä saunaan 2 vuorokauden kuluttua injektiosta.
Ensikäynnin jälkeen tulokset menevät lääkärille arvioitavaksi. Mikäli glaukoomaa ei todeta, siitä ilmoitetaan sinulle puhelimitse/kirjeitse. Samalla tarjoamme lääkärin tutkimusaikaa myöhempään ajankohtaan. Mikäli tuloksissa on glaukoomaan sopivia muutoksia, saat vastaanottoajan kiireellisyydestä riippuen 1–3 kuukauden päähän. Kontrollitutkimusten yhteydessä hoitaja tarkistaa silmänpaineen. Mikäli hoito on suunnitellulla tasolla, saat uuden lääkäriajan 6–8 kuukauden päähän.
Voit jättää reseptin uusimispyynnön puhelimitse, sähköpostilla tai kontrollikäynnin yhteydessä. Muistathan, että reseptin uusinta pitää pyytää vähintään 1 kk ennen lääkkeen loppumista! Voit pyytää uusinnan reseptiin myös terveysasemalla, kaihileikkauskäynnillä tai yksityisellä silmälääkärillä.
Lähes kaikki silmätipat aiheuttavat epämukavaa tunnetta, maistuvat suussa tai aiheuttavat silmien kirvelyä. Kirvely on yleensä ohimenevää, mutta silmän pinnan kuivuus pahentaa sitä. Oman silmänpainelääkityksen lisäksi on hyvä käyttää säännöllisesti kosteuttavia silmätippoja, joita saa apteekista ilman reseptiä. Mikäli luomien iho punoittaa ja tulehtuu, voi kyseessä olla allerginen reaktio. Ota tällöin ajanvarauksemme kautta yhteyttä silmälääkäriin, joka vaihtaa lääkityksen.
Glaukooma on pysyvä, näköhermoa rappeuttava sairaus, joka ei parannu, eivätkä sen aiheuttamat vauriot näköhermoon korjaannu. Hoidon tarkoituksena on pysäyttää taudin eteneminen. Osalla potilaista voidaan laskea silmänpainetta lasertoimenpiteillä tai leikkauksella niin, ettei lääkitystä välttämättä tarvita.
Lasten näön kehittymistä seurataan neuvolassa ja koulussa tehtävissä terveydenhoitajan tutkimuksissa. Mikäli terveydenhoitaja epäilee lapsen näössä olevan jotain poikkeavaa, esimerkiksi alentunutta näöntarkkuutta tai karsastusta, hän ohjaa teidät tarkempiin tutkimuksiin silmälääkärille. Julkinen terveydenhuolto on velvollinen järjestämään lapsen hoidon ja seurannan.
Koska heikkonäköinen lapsi on aina nähnyt huonosti, ei hän tiedä, miltä maailma näyttää normaalinäköisen silmin. Lapsi luulee sitä normaaliksi tilanteeksi. Lapsi oppii toimimaan varsinkin tutussa ympäristössä ikätovereidensa lailla, koska hän käyttää apunaan muita aistejaan.
Laiska silmä hoidetaan ns. peittohoidolla. Silmän harjoittamiseksi lapsen parempi silmä peitetään peittolapulla, jolloin huonompi silmä joutuu työskentelemään.
Lapsuudessa näönkehitykseen voidaan vaikuttaa. Mikäli vaivaa ei hoideta, jää silmä pysyvästi heikkonäköiseksi. Näköä ei voi myöhemmin parantaa leikkauksella tai silmälaseilla. Esimerkiksi raskaiden ajoneuvojen kuljettamiseen ja moniin muihin ammatteihin vaaditaan hyvää näöntarkkuutta ja normaalia silmien yhteisnäköä.
Peittohoito voi kestää kuukausia. Tämä vaatii lapselta ja vanhemmilta kärsivällisyyttä. Lapsi ei ymmärrä, miksi häntä vaaditaan selviytymään huononäköisen silmän varassa ja tekee usein kaikkensa peiton poistamiseksi. Jos peittohoito on hankala saada onnistumaan, voi lasta rohkaista lukemaan, piirtämään tai pelaamaan lappuhoidon ajan. Lapsen voi myös palkita onnistuneesta hoitoviikosta tai kuukaudesta.
Karsastuksesta ja peittohoidosta on hyvä kertoa tarhassa ja koulussa. Hoidon alkuvaiheessa lapsen liikkuminen voi olla varovaisempaa, joten häntä ei saa pakottaa osallistumaan nopeaa reagointikykyä vaativiin leikkeihin. Peittohoito sopii hyvin toteutettavaksi askarteluhetkien aikana, koska lähityöskentely harjaannuttaa silmää erityisen hyvin.
Karsastus on silmien suuntaamisen häiriö, eikä se välttämättä tarkoita sitä, että lapsella on huono näkö. Jos näöntarkkuus kehittyy normaaliksi, ei silmälaseja tarvita.
Jos silmien välillä on taittovoimaero, voi peittohoito vähentää karsastusta jonkin verran mutta ei välttämättä poista sitä kokonaan. Jos karsastuksen syynä on taittovirhe, voivat silmät olla silmälasien kanssa ihan suorassa. On normaalia, että kun silmälasit otetaan pois, karsastaa lapsi entiseen malliin.
Silmien taittovoima tarkistetaan yleensä kerran vuodessa, jotta silmälasivahvuus pysyisi ajan tasalla. Silmälasivahvuuden määrittämiseksi lapselle laitetaan aina silmän linssin rentouttavat, mustuaista suurentavat silmätipat.
Silmien taittovoima muuttuu kasvun myötä, eikä lasien myöhempää tarvetta voi koskaan arvioida tarkasti. Jos taittovirhettä on paljon ja haluaa nähdä tarkasti, joutuu silmälaseja käyttämään aina. Pienet kaukotaitteisuudet voivat korjaantua niin, että murrosiän jälkeen silmälaseja ei tarvita. Jos lapsella on taittovirheestä johtuva karsastus, laseja käytetään myös aikuisena korjaamaan silmien suuntaa.