Kirjaudu sisään
Näköhäiriöt voivat ilmetä monin eri tavoin ja joskus yllättäen. Täältä löydät tietoa tavallisimmista näköhäiriöistä ja siitä, milloin on syytä hakeutua tutkimuksiin.
AURINKOLASIT
SILMÄLASIT
SILMÄOIREET
KOKEMUKSIA
NÄKÖHÄIRIÖT
PIILOLINSSIT
LEIKKAUKSET
SILMIEN TERVEYS
HYVÄ NÄKEMINEN
URHEILU JA VAPAA-AIKA
LAPSET JA NUORET
TRENDIT JA INSPIRAATIO
Likinäköinen ihminen näkee hyvin lähelle, mutta heikommin kauas. Syynä on valonsäteiden taittuminen silmän verkkokalvon sijaan sen eteen, jolloin kuva muodostuu epäselvänä.
Ikänäkö tarkoittaa luonnollista lähinäön heikentymistä, joka alkaa 40–45 ikävuoden kohdalla ja kehittyy edelleen aina 60–70 ikävuoteen asti. Ikänäön myötä moni tarvitsee näönkorjausta ensimmäistä kertaa elämässään.
Kaukonäköisyys eli hyperopia on silmän taittovirhe joka tunnetaan myös plusnäkönä. Kaukonäköinen näkee yleensä heikosti lähelle. Kaukotaittoisuus johtuu siitä, että silmä taittaa valon verkkokalvolle virheellisesti. Valonsäteet taittuvat verkkokalvon taakse eivätkä tarkan näkemisen pisteeseen verkkokalvolle, jolloin muodostuva kuva on epätarkka.
Värisokeus tarkoittaa vain harvoin kyvyttömyyttä erottaa mitään värejä. Erittäin harvinaisessa täydellisessä värisokeudessa eli akromatopsiassa silmä erottaa ainoastaan mustaa, valkoista ja harmaan eri sävyjä. Useimmiten vaivassa on kyse värinäön häiriöstä, jossa silmä aistii värejä, mutta erottaa yhden tai useamman värin muita huonommin.
Hajataitossa silmän sarveiskalvo ei ole symmetrinen pallopinta vaan jyrkempi yhdessä ja loivempi toisessa suunnassa. Tämän vuoksi valo taittuu silmän verkkokalvolle pituus- ja pystysuunnassa eri pisteisiin, jolloin kuva muodostuu epäselvänä.
Näköhäiriöt ovat usein vaarattomia, mutta ne voivat myös johtua silmäsairaudesta tai jostakin muusta sairaudesta. Asia on aina hyvä tarkistaa silmälääkärin vastaanotolla.
Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemustasi verkkosivuillamme sekä mainonta- ja tilastointitarkoituksiin. Voit koska tahansa muuttaa evästeasetuksiasi. Lue lisää evästeistä täältä .