Kirjaudu sisään
Hajataitossa silmän sarveiskalvo ei ole symmetrinen pallopinta vaan jyrkempi yhdessä ja loivempi toisessa suunnassa. Tämän vuoksi valo taittuu silmän verkkokalvolle pituus- ja pystysuunnassa eri pisteisiin, jolloin kuva muodostuu epäselvänä.
Hajataitto on yleinen silmän taittovoiman poikkeama, ja se on usein perinnöllinen. Hajataittoisuus voi syntyä myös silmän vaurioitumisen seurauksena. Monilla liki- tai kaukonäköisillä ihmisillä on jossain määrin hajataittoa, mutta se voi esiintyä myös erillisenä taittovirheenä..
Yleinen hajataiton oire on näön epätarkkuus ja sumeus. Valon taittuminen verkkokalvolla kahteen pisteeseen yhden sijaan muodostaa ns. varjokuvan. Hajataitto voi ilmentyä tekstin epäselvyytenä sekä kauas että lähelle katsoessa. Vaivasta kärsivällä saattaa olla näkövaikeuksia sekä kirjaa lukiessa, että liikenteessä tienviittoja katsoessa. Oireina myös voi olla päänsärkyä ja silmien väsymistä, koska silmä yrittää korjata hajataittoa jatkuvalla tarkentamisella. Oireet korostuvat lähityöskentelyssä.
Hajataitto vaatii silmälasit tai piilolinssit, jotka korjaavat taiton yhteen pisteeseen. Piilolinsseistä hajataittoon käytetään niin kutsuttuja toorisia piilolinssejä, jotka eroavat muodoltaan muihin taittovirheisiin tarkoitetuista piilolinsseistä. Linssien vahvuudet voit selvittää silmälääkärin tai optikon näöntarkastuksessa. Hajataitto voidaan myös korjata laser- tai linssileikkauksella. Monet ihmiset kärsivät lievästä hajataitosta tietämättään. Paras tapa todeta ja hoitaa vaiva on käydä säännöllisin väliajoin näöntarkastuksessa.