Hajataitto

Hajataitto

Hajataitossa silmän sarveiskalvo ei ole symmetrinen pallopinta vaan jyrkempi yhdessä ja loivempi toisessa suunnassa. Tämän vuoksi valo taittuu silmän verkkokalvolle pituus- ja pystysuunnassa eri pisteisiin, jolloin kuva muodostuu epäselvänä.


Hajataitto on yleinen silmän taittovoiman poikkeama, ja se on usein perinnöllinen. Hajataittoisuus voi syntyä myös silmän vaurioitumisen seurauksena. Monilla liki- tai kaukonäköisillä ihmisillä on jossain määrin hajataittoa, mutta se voi esiintyä myös erillisenä taittovirheenä..

Varaa aika

OPTIKON NÄÖNTUTKIMUKSEEN

TAI SOITA

010 190 200

Ma–pe 8–21, la 9–18 (mpm/pvm)

Likinäkö

Likinäkö


Likinäköinen ihminen näkee hyvin lähelle, mutta heikommin kauas. Syynä on valonsäteiden taittuminen silmän verkkokalvon sijaan sen eteen, jolloin kuva muodostuu epäselvänä.

Lue lisää
Kaukonäkö

Kaukonäkö


Kaukonäkö eli kaukotaittoisuus on silmän taittovirhe. Kaukonäköinen ihminen näkee kauas hyvin mutta lähelle heikommin. Kaukotaittoisuus johtuu siitä, että silmä taittaa valon verkkokalvolle virheellisesti. Valonsäteet taittuvat verkkokalvon taakse eivätkä tarkan näkemisen pisteeseen verkkokalvolle, jolloin muodostuva kuva on epätarkka.

Lue lisää
null

Ikänäkö


Ikänäkö tarkoittaa 40–45 ikävuoden jälkeen alkavaa luonnollista lähinäön heikentymistä. Kyseessä ei ole näön häiriö, vaan normaali ikääntymiseen liittyvä näön muutos. Ikänäkö johtuu mykiön ja sitä ympäröivän kapselipussin asteittaisesta jäykistymisestä.

Lue lisää