Kirjaudu sisään
Karsastus on lähes aina hoidettavissa. Silmälääkäri suunnittelee sopivan hoidon yksilöllisesti karsastuksen tyypin, voimakkuuden ja oireiden perusteella. Hoito voidaan usein aloittaa jo ensimmäisen vastaanottokäynnin jälkeen.
Karsastuksen hoito on tehokkainta lapsuudessa, sillä lapsen näkö kehittyy 8–10-vuotiaaksi asti. Karsastusta kannattaa kuitenkin edelleen hoitaa myös aikuisena. Karsastuksen hoitovaihtoehtoja ovat:
*Peittohoidolla ei hoideta varsinaista karsastusta, mutta se auttaa turvaamaan lapsen näön normaalin kehityksen.
Karsastuksen hoito Silmäasemalla on optikon, silmälääkärin ja ortoptistin yhteistyötä. Optikot arvioivat näköä ja määräävät tarvittaessa silmälasit tai prismalasit kaikissa myymälöissämme. Tarvittaessa optikko ohjaa asiakkaan silmälääkärille.
Silmäaseman karsastukseen perehtyneet silmälääkärit hoitavat kaikkia karsastuksen muotoja. Hoito suunnitellaan yksilöllisesti, ja siihen voi kuulua yksi tai useampi hoitomenetelmä.
Helsingin silmäsairaalaan voit hakeutua myös karsastusvastaanotolle, jota pitävät karsastuksen tutkimiseen ja hoitoon erikoistunut ortoptisti Mikaela Höglund ja karsastusleikkauksia tekevä silmälääkäri Päivi Toivonen. Vastaanotolle voit varata ajan ilman lähetettä soittamalla numeroon 010 190 200 (ma–pe 8–18, la 9–16).
Jos optikon määräämistä prismalaseista tai silmäjumpasta ei ole riittävästi apua karsastukseen, tarvitaan laajempia tutkimuksia. Tällöin optikko ohjaa asiakkaan eteenpäin karsastukseen erikoistuneelle silmälääkärille, ortoptistille tai ortoptistin ja silmälääkärin karsastusvastaanotolle Helsingin silmäsairaalaan.
Karsastustutkimuksissa kartoitetaan karsastuksen tyyppiä, määrää ja syytä. Kattavien mittausten lisäksi tutkitaan silmän perusterveys ja suunnitellaan hoito ja seuranta. Tarvittaessa silmälääkäri tekee vielä lisätutkimuksia ja mahdollisesti kirjoittaa lähetteen esimerkiksi neurologille.
Karsastusta tutkittaessa silmälaseihin laitetaan usein väliaikainen prismakalvo, joka voi helpottaa karsastuksen oireita nopeasti. Prismakalvo houkuttelee esiin piilevää karsastusta. Se auttaa määrittämään karsastuksen todellisen voimakkuuden esimerkiksi ennen hiottujen prismalasien määräämistä tai karsastusleikkausta.
Eri karsastustyyppejä hoidetaan eri tavoin, ja sopiva hoito valitaan yksilöllisesti. Esimerkiksi halvauskarsastus ja kiertokarsastus vaativat lähes aina karsastusleikkauksen.
Lapsen karsastusta hoidetaan yleisimmin peittohoidon ja silmälasien yhdistelmällä sekä joskus myös leikkauksella.
Karsastuksen hoidon tavoitteena on helpottaa oireita sekä parantaa elämänlaatua ja silmien yhteistoimintaa. Lapsilla karsastuksen hoito edesauttaa näön normaalia kehitystä.
Silmälääkäri seuraa hoidon tehoa säännöllisesti; alle 10-vuotiailla lapsilla vähintään 1–2 kertaa vuodessa ja peittohoidon aikana useammin. Jos oireet palaavat tai muuttuvat, hoitoa voidaan muokata tai uusia. Tutustu karsastuksen hoitomuotoihin alla.
Karsastusta voidaan korjata tavallisilla silmälaseilla, jos sen syynä on hoitamaton taittovirhe. Myös liian vahvat silmälasit altistavat karsastukselle.
Lapsilla tyypillisin taittovirhe karsastuksen taustalla on kaukonäköisyys, jossa lähinäkö on epätarkka. Silmät joutuvat pinnistelemään jatkuvasti tarkentaakseen lähelle, mikä voi aiheuttaa sisäänkarsastusta. Joissakin tapauksissa pelkät silmälasit korjaavat karsastuksen kokonaan.
Prismalasit siirtävät kuvan paikkaa niin, että karsastuksesta huolimatta molempien silmien kuvat yhdistyvät. Ne vähentävät tai poistavat karsastuksen aiheuttamia kaksoiskuvia ja silmien kuormitusta.
Optikko tai ortoptisti määrää prismalaseja erityisesti lievään piilokarsastukseen, jossa silmät rasittuvat voimakkaasti yrittäessään kohdistaa katsetta samaan pisteeseen. Lasien avulla silmälihakset saavat levätä. Suureen karsastukseen pelkät prismalasit eivät riitä, vaan tarvitaan kirurgista hoitoa. Ulkonäöltään prismalasit ovat lähes samanlaiset kuin silmälasit ilman prismakorjausta.
Peittohoito ei hoida itse karsastusta vaan sen aiheuttamaa lapsen laiskaa silmää eli amblyopiaa. Sitä tarvitaan, jos aivot jättävät karsastavan silmän kuvan huomiotta.
Peittohoidossa paremmin näkevä, ei-karsastava silmä peitetään säännöllisesti lapulla tai sumennetaan tilapäisesti silmätipoilla. Näin aivot ryhtyvät taas käyttämään karsastavaa silmää. Peittohoito yhdistetään usein muihin hoitomuotoihin, ja se on tehokkainta lapsilla, joiden näkö vielä kehittyy. Hoidon tehoa seurataan 3–4 kuukauden välein, ja hoitoa jatketaan kuukausia tai tarvittaessa vuosia.
Ortoptisia harjoitteita eli silmäjumppaa käytetään tavallisimmin lievän, ulospäin suuntautuvan piilokarsastuksen hoidossa. Harjoitteiden tarkoituksena on vahvistaa silmälihasten yhteistyötä ja helpottaa katseen tarkentamista lähelle.
Ortoptisti tai optikko suunnittelee yksilöllisen harjoitusohjelman ja seuraa sen tehoa kontrollikäynneillä 1–2 kuukauden välein. Hoidon toimivuus selviää noin kuukauden harjoittelun jälkeen. Silmäjumpasta voi olla apua sekä lapsille että aikuisille.
Karsastusleikkauksella hoidetaan lasten ja aikuisten voimakkaampaa karsastusta. Sen tavoitteena on korjata silmien asentoa käsittelemällä silmän liikuttajalihaksia. Leikkaus tehdään nukutuksessa. Karsastusta saadaan lähes aina vähennettyä leikkauksella.
Karsastusleikkaus voidaan tarvittaessa uusia, sillä vuosien kuluessa karsastus saattaa palata osittain. Karsastuskirurgia on turvallista, ja etenkin aikuisilla se voi olla myös karsastuksen ensisijainen hoitokeino. Ennen leikkausta karsastuksen määrän tulee olla vakiintunut ja leikkaushoidon kannalta riittävän suuri. Leikkauksen lopullinen tulos näkyy noin kahden kuukauden jälkeen.
Silmäasemalla työskentelee lukuisia lasten ja aikuisten karsastukseen erikoistuneita silmälääkäreitä ympäri Suomea, ja optikot määräävät prismalaseja kaikissa myymälöissämme.
Karsastuksen erityisasiantuntijat ortoptisti Mikaela Höglund ja karsastusleikkauksia tekevä silmälääkäri Päivi Toivonen pitävät lisäksi yhteistä karsastusvastaanottoa Helsingin silmäsairaalassa. Karsastusvastaanotolle voit varata ajan soittamalla 010 190 200 (ma–pe 8–18, la 9–16).
Karsastus voi joissakin tapauksissa parantua itsestään. Lasten ajoittaisesta uloskarsastuksesta arviolta 15 prosenttia paranee ilman hoitoa. Tämä voi johtua silmälihasten lisääntyneestä käytöstä ja niiden tasapainon kehityksestä.
Karsastusta on silti tärkeää tutkia ja seurata, sillä yleensä vaiva pikemminkin voimistuu iän myötä. Hoitamaton karsastus lapsella voi heikentää näön kehitystä pysyvästi
Lapsen karsastus kannattaa hoitaa mahdollisimman varhain. Karsastus leikataan yleensä ennen kouluikää. Leikkaus tehdään jo reilun yhden vuoden iässä, jos lapsella on poikkeava pään asento.
Karsastuksen hoito on tyypillisesti tehokkainta näön vielä kehittyessä eli 8–10 ikävuoteen asti. Lisäksi alle kymmenvuotias voi menettää silmien yhteisnäön pysyvästi vain kolmessa kuukaudessa, jos ilmikarsastus jää hoitamatta. Karsastus on hoidettavissa iästä riippumatta, vaikka yhteisnäkö olisi menetetty. Hoito parantaa myös aikuisilla elämänlaatua merkittävästi.
Hoitamaton karsastus voi vaikuttaa lapsen näön kehitykseen ja vaarantaa silmien yhteisnäön. Karsastus voi myös heikentää itsetuntoa, vaikeuttaa sosiaalisia tilanteita ja lapsilla altistaa kiusaamiselle.
Aikuisilla hoitamaton karsastus aiheuttaa jatkuvia oireita, kuten silmien väsymistä, migreeniä ja kaksoiskuvia. Karsastuksen hoidon myötä on joskus mahdollista jopa päästä eroon migreenin estolääkityksestä
Karsastuksen hoitoon on syytä hakeutua kiireellisesti, jos oireet alkavat äkillisesti tai infektion tai tapaturman jälkeen tai ovat voimakkaita. Lapsella muutos pään asennossa tai kuumeen jälkeinen äkillinen sisäänkarsastus vaativat nopeaa silmälääkärin arviota. Ota viipymättä yhteys silmälääkäriin myös silloin, jos karsastukseen liittyy neurologisia oireita, kuten huimausta, päänsärkyä tai halvausoireita.
Peittohoito vaatii sitoutumista koko perheeltä. Silmä täytyy pitää peitettynä parin tunnin ajan päivittäin, mikä voi olla haastavaa etenkin pienen tai uhmaikäisen lapsen kanssa. Säännölliset kontrollikäynnit, yleensä 3–4 kuukauden välein, sekä mahdolliseen leikkaukseen valmistautuminen ja toipuminen vaativat myös käytännön järjestelyjä arjessa. Silmäaseman ortoptisti ja silmälääkäri ovat perheen tukena ja vastaavat mielellään kaikkiin kysymyksiin hoidon aikana.
Jos silmät ovat toisiinsa nähden poikkeavassa asennossa eivätkä pysty kohdistamaan yhteen kohteeseen samanaikaisesti, on kyseessä karsastus. Se voi olla jatkuvaa, ajoittaista, puolta vaihtavaa tai katselusuunnasta riippuvaa.
Lapsen ensimmäisten vuosien aikana näkö kehittyy vauhdilla, joten pienen lapsen silmien hyvinvointiin kannattaa kiinnittää erityistä huomioita. Alle kouluikäisten yleisimpiä näköongelmia ovat vaikeudet nähdä hyvin kauas tai lähelle sekä karsastus.