Näin lapsen näköhäiriöt ja näkövaivat oireilevat arjessa

Lapsen näön kehitys jatkuu 10–12-vuotiaaksi asti, joten varhaislapsuus on tärkeää aikaa silmien hyvinvoinnin kannalta. Näön heikkenemisen voi onneksi huomata tarkkailemalla lapsen vointia ja käytöstä. 

"Mitä aikaisemmin lapsen huono näkö todetaan, sitä nopeammin ja paremmin se saadaan yleensä korjattua", kertoo lasten silmäsairauksiin ja karsastukseen erikoistunut silmälääkäri Aurora Heickell Silmäasemalta. Näön heikkenemisen voi onneksi huomata tarkkailemalla lapsen vointia ja käytöstä. Kiinnitä arjessa huomiota näihin merkkeihin, jotka voivat kertoa lapsen huonosta näöstä.

5 merkkiä, jotka voivat kertoa lapsen huonosta näöstä tai näköhäiriöistä

1. Lapsella on toistuvaa päänsärkyä

Jos lapsella on vaikeuksia nähdä hyvin, katseen tarkentaminen vaatii silmiltä ponnistelua. Tämä saattaa aiheuttaa toistuvaa päänsärkyä. "Silmistä johtuvan päänsäryn tunnistaa siitä, että kipu tuntuu nimenomaan silmien takana ja ympärillä. Päänsärky päälaella tai takaraivolla taas johtuu tavallisimmin muista syistä, esimerkiksi migreenistä", silmälääkäri Heickell tarkentaa.

2. Lukeminen ei kiinnosta tai on vaikeaa

Heikko näkö tekee tekstistä epäselvää, jolloin aloitteleva lukija turhautuu ja valitsee kirjan sijaan muuta puuhaa. Myös lapsen näköhäiriöt, kuten karsastuksesta johtuvat kaksoiskuvat tai haamukuvat, voivat ilmetä haluttomuutena lukea tai lukemisen hitautena. "Karsastuksessa toinen silmä antaa eri kuvan kuin toinen, ja lapsi näkee helposti kahtena", Heickell valottaa.

Jos karsastus saa kirjaimet hyppimään rivillä, lapsi seuraa usein tekstiä sormellaan helpottaakseen lukemista. Muita lukiessa ilmeneviä merkkejä lapsen näön heikkenemisestä ovat jatkuva silmien siristäminen tai hierominen, toisen silmän sulkeminen sekä silmien punoitus ja vuotaminen.

3. Lapsi ei jaksa keskittyä 

Keskittymisvaikeudet eivät aina kerro ylivilkkaasta luonteesta vaan voivat johtua lapsen huonosta näöstä. Lapsi, joka ei näe kunnolla, tulee levottomaksi eikä jaksa suorittaa tarkkuutta vaativia tehtäviä kotona tai koulussa. "Moni tutkimani lapsi on muuttunut silmälasit saatuaan paljon rauhallisemmaksi", Heickell kertoo.

4. Lapsi ei kiipeile mielellään ja on varovainen liikkuessaan

Rohkeakin lapsi on hyvin varovainen liikkeissään, jos hänellä on heikko syvyysnäkö. Lapsen karsastus vaikuttaa syvyysnäköön niin, että pintojen muotoja ja etäisyyksiä on vaikeampi erottaa. 

"Tällöin lapsi ei mielellään kiipeile ja kulkee varovaisesti luonnossa, esimerkiksi metsässä, missä maasto on epätasainen. Lapsen huonon näön voi huomata myös leikkipuistossa ja rappusissa, etenkin rullaportaissa", sanoo Heickell. 

5. Lapsi vie kasvot liian lähelle ruutua

Jos lapsella on tapana istua hyvin lähellä televisiota tai viedä tabletti, puhelin tai kirja aivan kasvojen eteen, hänellä saattaa olla ongelmia kaukonäössä. Asia selviää käymällä näöntutkimuksessa. Heickell muistuttaa, että liiallinen ruutuaika voi olla osasyyllinen lapsen kaukonäön heikkenemiseen.

"Kun pieni ihminen katsoo paljon ruutua, näkö on kohdistettuna lähelle liian pitkään. Tämä voi vaikuttaa lapsen näön kehitykseen ja aiheuttaa lopulta kaukolasien eli miinuslasien tarvetta."

Lasten näköongelmiin löytyy monenlaisia ratkaisuja silmälaseista silmäjumppaan. Huonon näön korjaaminen parantaa lapsen hyvinvointia ja usein jopa koulumenestystä. Jos epäilet lapsella näköhäiriöitä tai näön heikkenemistä, varaa aika lähimmälle Silmäasemalle.