Likinäkö

Likinäkö

Likinäköinen ihminen näkee hyvin lähelle, mutta heikommin kauas. Syynä on valonsäteiden taittuminen silmän verkkokalvon sijaan sen eteen, jolloin kuva muodostuu epäselvänä.


Likinäkö on hyvin yleinen näköongelma, ja se on usein periytyvä. Vaiva alkaa kehittyä lapsuudessa ja etenee yleensä noin 20-vuotiaaksi asti. Nykyään lisääntynyt lähityöskentely digitaalisilla laitteilla voi aiheuttaa erityisesti kehittyville silmille likinäköisyyttä. Vanhemmalla iällä alkava likinäkö johtuu usein harmaakaihista. Myös tietyt sairaudet kuten diabetes ja myyräkuume voivat aiheuttaa likinäköisyyttä joko hetkellisesti tai pysyvästi.

Varaa aika

OPTIKOLLE tai SILMÄLÄÄKÄRILLE

VARAA AIKA
TAI SOITA

010 190 200

Ma–pe 8–21, la 9–18 (mpm/pvm)

Likinäön oireet

Likinäöstä kärsivä näkee epätarkasti kauas. Taittovirheen määrästä riippuen näkö voi olla lievästi sumea tai hyvin heikko. Silmien jatkuva yritys tarkentaa katsetta voi aiheuttaa päänsärkyä ja silmien väsymistä. Likinäön oireisiin kuuluu myös siristely, joka saattaa auttaa jossain määrin tarkentamisessa.

 

Likinäön hoito

Likinäkö todetaan silmälääkärillä tai optikon näöntarkastuksessa. Se korjataan miinuslaseilla tai -piilolinsseillä, joiden vahvuus määrätään taittovirheen mukaan. Näkö voi muuttua ajan myötä, jolloin linssien vahvuuksia pitää päivittää. Jos sinulla on likinäköisyyttä, muista tarkistuttaa näkösi säännöllisesti. Likinäkö on myös mahdollista korjata pysyvästi laserleikkauksella.

Jos epäilet likinäköä, varaa aika Silmäaseman näöntarkastukseen!

Jäikö jokin askarruttamaan mieltäsi? Asiakaspalvelijamme vastaavat kysymyksiisi chatissa, sähköpostitse ja puhelimitse p. 010 190 200 (mpm/pvm) / asiakaspalvelu@silmaasema.fi

VARAA AIKA
Kaukonäkö eli kaukotaittoisuus on silmän taittovirhe

Kaukonäkö


Kaukonäkö eli kaukotaittoisuus on silmän taittovirhe. Kaukonäköinen ihminen näkee kauas hyvin mutta lähelle heikommin. Kaukotaittoisuus johtuu siitä, että silmä taittaa valon verkkokalvolle virheellisesti. Valonsäteet taittuvat verkkokalvon taakse eivätkä tarkan näkemisen pisteeseen verkkokalvolle, jolloin muodostuva kuva on epätarkka.
Lue lisää
Hajataitossa silmän sarveiskalvo ei ole symmetrinen pallopinta vaan jyrkempi yhdessä ja loivempi toisessa suunnassa

Hajataitto


Hajataitossa silmän sarveiskalvo ei ole symmetrinen pallopinta vaan jyrkempi yhdessä ja loivempi toisessa suunnassa. Tämän vuoksi valo taittuu silmän verkkokalvolle pituus- ja pystysuunnassa eri pisteisiin, jolloin kuva muodostuu epäselvänä.
Lue lisää
Ikänäkö tarkoittaa 40–45 ikävuoden jälkeen alkavaa luonnollista lähinäön heikentymistä

Ikänäkö


Ikänäkö tarkoittaa 40–45 ikävuoden jälkeen alkavaa luonnollista lähinäön heikentymistä. Kyseessä ei ole näön häiriö, vaan normaali ikääntymiseen liittyvä näön muutos. Ikänäkö johtuu mykiön ja sitä ympäröivän kapselipussin asteittaisesta jäykistymisestä.
Lue lisää