Kirjaudu sisään
Australialaistutkimus ennustaa, että puolet maailman ihmisistä on likinäköisiä vuonna 2050. Yksi likinäköisyyden syistä on lisääntynyt lasten ruutuaika. Lasten silmäsairauksiin ja karsastukseen erikoistunut silmälääkäri Aurora Heickell kertoo lisää ilmiöstä ja jakaa vinkkinsä ruutuajan vähentämiseen.
Silmälääkäri Aurora Heickell on 20-vuotisen uransa aikana huomannut niin lasten, nuorten kuin aikuisten silmä- ja päänsärkyjen, niska-hartiaseudun särkyjen ja näköhäiriöiden lisääntyneen voimakkaasti. Suurena tekijänä on älylaitteista johtuva lähinäkötyöskentelyn kasvu.
Kun ihminen katsoo kaukaisuuteen, silmien mukauttajalihakset lepäävät. Lähelle katsottaessa lihakset ovat jännitystilassa, ja lisääntyneen lähikatselun myötä ne voivat jäädä jopa jumiin. Pitkään jatkuneen lähikatselun jälkeen silmälihakset eivät välttämättä enää rentoudu, ja katsetta on vaikea tarkentaa kauas. Tämän korjaamiseksi määrätään Heickellin mukaan liiankin helposti miinuslasit, jolloin silmälihasten jäykistyminen vain pahenee. Vaivaan on parempikin ratkaisu.
“Paras neuvo silmien rentouttamiseen on katsoa säännöllisesti kaukaisuuteen. Hyvä muistisääntö on katseen nostaminen pois lähiruudusta vartin välein.”
Lasten silmien suojeleminen on erityisen tärkeää, sillä lapsen silmämuna kasvaa 10–12-vuotiaaksi asti. Jatkuva, lähelle kohdistamista vaativa älylaitteiden katselu ikään kuin venyttää silmämunaa ja voi jopa muuttaa sen muotoa kasvuvaiheen aikana. Tällöin lapsi tarvitsee miinuslasit.
Heickellillä on useampi neuvo kehittyvien silmien varjelemiseen. Ensimmäinen on kontrolloitu lasten ruutuaika.
“Alle 2-vuotiaalle en suosittelisi ruutuaikaa ollenkaan. Päiväkoti-ikäisille, 2–4-vuotiaille riittää noin tunti päivässä. Alakouluikäisten ja kouluikäisten lasten ruutuaika on enintään kaksi tuntia päivässä.”
Ruutujen tilalle Heickell suosittelee esimerkiksi paperisia kirjoja ja lehtiä, sillä silmälihakset saavat pienen lepotauon aina sivua käännettäessä. Lisäksi Heickell muistuttaa ulkona liikkumisen ja leikkien tärkeydestä.
“Riittävä lepo, monipuolinen ruokailu ja kohtuullinen, säännöllinen liikunta ovat tärkeitä lapsen kasvun ja kehityksen kannalta. Vapaa-ajalla lasten ruutuaika on hyvä saada minimiin”, Heickell summaa.