Lapsen näköä voi hoitaa myös ilman silmälaseja
Lasten silmien ongelmiin voi löytää apua myös ilman silmälaseja. Ortoptisti tutkii näkemistä kokonaisuutena ja etsii ratkaisuja muun muassa silmäjumpalla.
Silmät ovat aina pari. Silmät voivat olla eripariset keskenään esimerkiksi niin, että toinen näkee kauas paremmin kuin toinen, tai että toinen katsoo eri suuntaan kuin toinen. Pieni eriparisuus harvemmin haittaa elämää, mutta selkeä karsastus, eli hyvin eri suuntiin katsovat silmät ovat monelle lapselle ja aikuiselle paitsi fyysinen, myös ulkonäöllinen vaiva. Lapsen kohdalla silmien eriparisuuteen voidaan kuitenkin puuttua jo silmien kehitysvaiheessa.
Kahdeksan ensimmäistä elinvuotta ovat ratkaisevia
Hyvä silmien yhteisnäkö tarkoittaa sitä, että katsottava kuva näkyy katsojalleen yhtenäisenä eikä vaadi silmiltä erityisiä ponnisteluja. Vaikka silmät eivät näennäisesti katsoisi eri suuntiin, niissä voi olla myös piilokarsastusta, joka tarkoittaa, että silmät tekevät paljon töitä nähdäkseen kuvan yhtenä. Kun yhteisnäössä on ongelmia, se ilmenee usein päänsärkynä tai väsymyksen tunteena silmissä.
Yhteisnäkö ei ole synnynnäinen ominaisuus vaan se kehittyy kasvun mukana aina teini-ikään asti. "Kahdeksan ensimmäistä vuotta ovat lapsen silmien kehityksen kannalta ratkaisevimmat", sanoo ortoptisti Mikaela Höglund, joka pitää vastaanottoa Silmäaseman Helsingin Silmäsairaalassa. Ortoptisti on erikoistunut nimenomaan silmien yhteisnäköön. Höglundin vastaanotolla silmät tutkitaan huolellisesti erilaisilla testeillä ja selvitetään, mikä hoitomuoto sopii parhaiten kyseiseen vaivaan. Joskus ratkaisuna voivat olla silmälasit, joskus taas toistuvasti tehtävä silmäjumppa.
Lähinäön ongelmat eivät aina selviä koulun tarkastuksissa
"Silmäjumpasta on apua erityisesti silloin, kun tarkennus lähelle, esimerkiksi tekstiin on vaikeaa", Höglund sanoo. Koulun näöntarkastuksissa keskitytään Höglundin mukaan usein tutkimaan enemmän kaukonäköä kuin lähinäköä. Huono lähinäkö voi oireilla lapsella samalla tavalla kuin nelikymppisellä, jolle iskee ikänäkö. Erona on kuitenkin se, että lapsen näköön pystyy vielä vaikuttamaan, sillä lapsen silmä kehittyy kasvaessa. "Huono lähinäkö on tärkeää saada kiinni jo aikaisin, sillä jos silmät työskentelevät ahkerasti nähdäkseen, se voi näkyä koko voinnissa ja koulumenestyksessä", Höglund sanoo.
Nämä merkit voivat kertoa lapsen silmien eriparisuudesta:
- Lapsi liikkuu varoen luonnossa. Heikko syvyysnäkö vaikuttaa siihen, millaisilta pintojen muodot näyttävät lapsen silmissä. Syynä voi olla silmien eriparisuus, eli karsastus.
- Lapsella on keskittymisvaikeuksia tarkkuutta vaativissa tehtävissä. Tämä voi johtua siitä, että lähelle ja kauas tarkentaminen on lapselle vaikeaa. Tällöin esimerkiksi tekstiin paneutuminen voi olla raskasta tai tekstiä joutuu seuraamaan sormella.
- Lapsi hieroo silmiään usein. Yhteisnäön ongelmat voivat ilmetä rasitusvaivoina silmissä. Tästä seurauksena silmät voivat olla kuivat, punoittavat ja väsyneet.
Karsastus
Jos silmät ovat toisiinsa nähden poikkeavassa asennossa eivätkä pysty kohdistamaan yhteen kohteeseen samanaikaisesti, on kyseessä karsastus. Se voi olla jatkuvaa, ajoittaista, puolta vaihtavaa tai katselusuunnasta riippuvaa. Ilmikarsastus on selvästi näkyvää, piilokarsastus ilmenee vain tutkittaessa. Karsastuksesta kärsii noin 5% suomalaisista ja sitä esiintyy kaikenikäisillä.
Ei pöllömpää!
Ensimmäinen kouluvuosi on ratkaisevan tärkeä pohja myöhemmälle koulumenestykselle. Siksi tarjoamme kaikille ekaluokkalaisille ilmaiset silmälasit lääkärin määräystä vastaan. Ei pöllömpää!
Lapsen näkö
Haasteet pienen lapsen näössä ovat vanhemmille yleinen huolenaihe. Lapsen näkö kehittyy kuitenkin pitkälle kouluikään asti, joten sitä voidaan hoitaa ja ohjata tehokkaasti oikeaan suuntaan.