Kirjaudu sisään
Piilokarsastus eli foria on yleinen näköongelma, joka voi aiheuttaa silmien väsymistä, päänsärkyä ja keskittymisvaikeuksia. Nimensä mukaisesti se ei näy ulospäin, mutta häiritseviä oireita aiheuttava piilokarsastus kannattaa hoitaa.
Piilokarsastus on silmien asentovirhe, jossa silmät pyrkivät katsomaan eri suuntiin. Toisin kuin näkyvässä karsastuksessa eli ilmikarsastuksessa, piilokarsastuksessa omat silmälihakset pystyvät korjaamaan asennon.
“Jos piilokarsastus on oireeton, sitä on hyvä jäädä seuraamaan. Joskus piilokarsastus voi muuttua ilmikarsastukseksi tai parantua itsekseen”, silmien yhteisnäköön perehtynyt optikko Eveliina Soininen kertoo.
Piilokarsastus johtuu usein silmän liikuttajalihasten epätasapainosta. Silmämunassa on kiinni kuusi lihasta, joiden tehtävä on kääntää silmää haluttuun katselusuuntaan. Lihasten epätasapaino estää silmiä toimimasta parina, mikä voi aiheuttaa piilokarsastusta. Toinen yleinen piilokarsastuksen syy on korjaamaton silmien taittovirhe.
“Korjaamaton taittovirhe, etenkin lähinäön vaikeudet eli kaukonäköisyys, pakottaa silmät tarkentamaan normaalia enemmän. Voimakkaampi tarkennus voi pahentaa piilokarsastuksesta johtuvia oireita, kuten rivien hyppimistä tai silmien väsymistä”, Soininen toteaa.
Piilokarsastus voi myös olla merkki alkavasta silmäsairaudesta tai sen taustalla voi olla pitkään jatkunutta stressiä, ylikuormitusta tai univajetta.
Piilokarsastuksen oireisiin kuuluvat esimerkiksi silmien väsyminen, huimaus, kaksois- tai varjokuvat, toisen silmän sulkemisen tarve, päänsärky, keskittymisvaikeudet, näön sumentuminen ja rivien hyppely lukiessa. Etäisyyksien hahmottaminen ja katseen tarkentaminen liikkuvaan kohteeseen saattaa tuntua vaikealta.
“Määrältään isokin piilokarsastus voi kuitenkin olla myös täysin oireeton”, Soininen tähdentää.
Oireet korostuvat väsyneenä ja iltaisin, kun silmät ovat ponnistelleet koko päivän katseen kohdistamiseksi samaan pisteeseen. Etenkin pitkäkestoinen päätetyö, lisääntynyt ruutuaika tai muu lähityöskentely pahentaa piilokarsastuksen oireita.
“Tämä johtuu siitä, että lähitarkennus vaatii silmälihaksilta kaikkein eniten työtä. Kauas katsoessa silmä on levossa, mutta lähelle tarkentaakseen näköjärjestelmä joutuu mukautumaan. Siksi erityisesti lähikatselu väsyttää silmiä”, Soininen kertoo.
Piilokarsastus voi muuttua tilapäisesti näkyväksi karsastukseksi, kun silmälihakset eivät enää jaksa korjata silmien asentoa.
Optikko huomaa piilokarsastuksen näöntarkastuksessa, johon kuuluu aina silmien yhteisnäön tutkimus. Oireeton piilokarsastus löytyy usein sattumalta.
Mikäli piilokarsastukseen liittyy voimakkaita oireita kuten äkillisiä kaksoiskuvia, optikko ohjaa sinut eteenpäin silmälääkärille. Silmälääkäri ja karsastuksen hoitoon erikoistunut ortoptisti tutkivat silmälihasten toiminnan ja karsastuksen määrän ennen hoidon aloittamista.
Optikko määrää piilokarsastuksen hoitoon tarvittaessa prismalasit, jotka hoitavat oireita ja tukevat yhteisnäköä. Prismalaseja määrätään kaikissa Silmäaseman myymälöissä. Ne eivät muuta silmien asentoa vaan näyttävät ulospäin samanlaisilta kuin tavalliset silmälasit.
“Prismalasit siirtävät valoa niin, että karsastava silmä ja suoraan katsova silmä näkevät saman kuvan. Niiden ansiosta silmälihasten ei enää tarvitse tehdä ylimääräistä työtä”, Soininen kuvailee.
Lievän piilokarsastuksen oireisiin on usein apua myös ortoptisista harjoitteista eli silmäjumpasta. Silmäjumppa vahvistaa silmän lihaksia ja parantaa niiden hallintaa ja tasapainoa. Näin silmät jaksavat helpommin pysyä suorassa.
“Silmäjumppa voi helpottaa piilokarsastuksen oireita aikuisilla ja lapsilla, joiden silmien yhteisnäkö on jo kehittynyt. Optikko tai ortoptisti suunnittelee harjoitteet yksilöllisesti ja seuraa niiden tehoa 1–2 kuukauden välein.”
Silmäjumppa vie vain minuutteja päivässä. Harjoitteet on tärkeää tehdä säännöllisesti ja ammattilaisen ohjeiden mukaan.
Lapsen piilokarsastuksen varhainen diagnoosi tukee esimerkiksi koulun aloitusta, sillä taululle näkeminen ja lukeminen vaativat tarkkaa näköä.
“Piilokarsastus lapsella voi joskus jäädä neuvolassa huomaamatta. Jos lapsi on esimerkiksi rauhaton tai haluton lukemaan, näkö kannattaa tutkituttaa matalalla kynnyksellä. Ongelmat saattavat helpottua oikealla lasikorjauksella”, Soininen kannustaa.
Jotta näkemisen ongelmat eivät olisi esteenä kenenkään oppimiselle, Silmäasema tarjoaa ekaluokkalaisen silmälasit maksutta silmälääkärin reseptillä.
Oireetonta piilokarsastusta ei tarvitse hoitaa. Jos piilokarsastus oireilee voimakkaasti, silmät kannattaa tutkituttaa optikolla. Optikko ohjaa tarvittaessa eteenpäin silmälääkärin vastaanotolle.
Silmäasemalla alle 8-vuotiaan lapsen näön tutkii ensikäynnillä aina lasten silmälääkäri.
Jos lapsi näkee huonosti kauas, likinäköisyyden hoito on hyvä aloittaa mahdollisimman aikaisin. Kysyimme Silmäaseman johtavalta optikolta Petri Eskolalta, miten lapsen silmistä kannattaa huolehtia ja mitä voidaan tehdä, jos lapsen kaukonäkö on heikentynyt.
Kaukonäkö eli kaukotaittoisuus on silmän taittovirhe jota kutsutaan myös plusnäöksi. Kaukonäköisen lähinäkö on yleensä heikko.