Kirjaudu sisään
Karsastus tarkoittaa, että silmillä on vaikeuksia katsoa samaan kohteeseen yhtä aikaa. Lapsilla karsastus on erityisen tärkeää tunnistaa ja hoitaa ajoissa. Silmäaseman karsastusasiantuntijat silmälääkäri Päivi Toivonen ja ortoptisti Mikaela Höglund kertovat, mistä karsastuksessa on kyse ja mitä sille voi tehdä.
Karsastuksessa toinen silmä kohdistaa katseen normaalisti mutta toinen kääntyy lepoasennossaan sisään-, ulos-, ylös- tai alaspäin tai kiertyy akselinsa ympäri. Tällöin aivot saavat kaksi erilaista kuvaa, joita niiden voi olla vaikeaa yhdistää
”Ihminen karsastaa, jos silmät eivät katso täsmälleen samaan yksityiskohtaan”, karsastuksen hoitoon erikoistunut silmälääkäri Päivi Toivonen kiteyttää.
Karsastus voi olla näkyvää ilmikarsastusta tai piilokarsastusta, joka ei näy ulospäin. Ilmikarsastuksessa silmät katsovat selvästi eri suuntiin. Piilokarsastuksessa silmät joutuvat työskentelemään jatkuvasti, että katse kohdistuu oikein. Joskus silmien väsyessä piilokarsastus voi muuttua hetkellisesti ilmikarsastukseksi.
Karsastus on osittain perinnöllistä. Noin joka neljännellä karsastajalla on karsastava sisarus tai vanhempi. Suomessa karsastusta esiintyy noin 4–5 prosentilla väestöstä, mutta piilokarsastus on huomattavasti yleisempää. Arviolta 5–7 prosenttia suomalaisista kärsii oireisesta piilokarsastuksesta, ja lievää piilokarsastusta on jopa yli puolella väestöstä.
Karsastus lapsella on usein synnynnäistä tai ilmenee varhain. Vauvan katseen harhailu elämän ensimmäisten viikkojen aikana ja ajoittainen karsastus alle nelikuukautisena on normaalia, mutta tätä myöhemmin esiintyvä karsastus on syytä tutkia.
Karsastus ei aina tule esiin neuvolassa tutkimushetkellä. “Jos vanhemmat ovat huomanneet lapsella ajoittaista karsastusta, silmälääkärin olisi hyvä tutkia lapsen silmät”, Toivonen neuvoo.
Jatkuvan karsastuksen yleisin syy on silmän liikuttajalihasten epätasapaino. Lapsen karsastuksen taustalla voi olla myös hoitamaton taittovirhe.
Lapsella myös kaukotaitteisuus voi aiheuttaa sisäänkarsastusta. Kaukotaitteisuus eli hyperopia on yleistä lapsilla, sillä lapsen silmät vielä kasvavat ja ovat aikuisen silmiä lyhyemmät. Kaukotaitteisuuden vuoksi lapsi joutuu tarkentamaan katsettaan tavallista voimakkaammin nähdäkseen selvästi. Osalla lapsista tämä saa silmät kääntymään liikaa sisäänpäin.
Aikuisen karsastus on mahdollisesti jäänyt lapsena huomaamatta tai hoitamatta. Karsastus voi myös alkaa vasta aikuisena, esimerkiksi sairauden, vamman tai ikääntymisen seurauksena. Aikuisilla voimakas likitaitteisuus saattaa altistaa etenkin sisäänkarsastukselle.
“Silmälihasten asento ja niitä ympäröivien kudosten rakenne muuttuvat iän myötä. Piilokarsastus saattaa kehittyä aikuisella ilmikarsastukseksi, kun silmän liikuttajalihakset eivät enää jaksa ponnistella entiseen tapaan”, Toivonen kertoo.
Joskus karsastus liittyy myös sairauksiin, kuten kilpirauhassairauksiin, tai neurologisiin ongelmiin. Aivoihin vaikuttavat sairaudet, häiriöt ja tapaturmat voivat vaurioittaa näkemistä ohjaavia alueita tai silmälihaksia ohjaavien hermojen toimintaa.
Karsastus luokitellaan silmän katsesuunnan mukaan joko sisään-, ulos-, pysty- tai kiertokarsastukseksi. Se voi olla myös näiden yhdistelmä. Lisäksi on olemassa silmän lihasten tai niitä ohjaavien hermojen vaurion aiheuttamaa halvauskarsastusta. Karsastustyyppi vaikuttaa karsastuksen hoitoon, jonka silmälääkäri suunnittelee jokaiselle yksilöllisesti.
Sisäänkarsastus on yleisin karsastustyyppi lapsilla. Siinä silmä kääntyy nenään päin joko jatkuvasti tai tietyissä tilanteissa, kuten lähityössä tai väsyneenä. Joskus sisäänkarsastus johtuu katseen tarkennukseen liittyvästä kuormituksesta, kuten hoitamattomasta taittovirheestä. Se voi olla myös synnynnäistä.
Mahdolliset hoitomuodot: silmälasit, prismalasit, peittohoito, karsastusleikkaus
Uloskarsastuksessa silmä kääntyy ulospäin joko jatkuvasti tai ajoittain, esimerkiksi väsyneenä tai kauas katsoessa. Uloskarsastus kehittyy tyypillisesti lapsuudessa tai nuoruudessa, ja se voi joko pysyä pitkään lievänä tai lisääntyä ajan myötä.
Mahdolliset hoitomuodot: silmälasit, prismalasit, peittohoito, ortoptiset harjoitteet eli silmäjumppa, karsastusleikkaus
Pystykarsastus tarkoittaa, että toinen silmä on ylempänä tai alempana kuin toinen. Se voi olla jatkuvaa tai ajoittaista eli näkyä vain esimerkiksi katselusuunnan muuttuessa. Pystykarsastusta esiintyy sekä lapsilla että aikuisilla, ja lapsilla se on usein synnynnäistä. Aikuisilla se voi alkaa vähitellen, jolloin se on ollut pitkään olemassa piilevänä, tai yhtäkkiä. Yhtäkkinen pystykarsastus on seurausta vammasta tai sairaudesta ja oireilee voimakkaammin.
Mahdolliset hoitomuodot: silmälasit, prismalasit, karsastusleikkaus
Kiertokarsastus on muita karsastustyyppejä harvinaisempi. Siinä silmä kiertyy oman akselinsa ympäri jatkuvasti tai tietyissä tilanteissa. Kiertokarsastus ei tavallisesti näy ulospäin, vaan silmät näyttävät olevan suorassa.
Mahdolliset hoitomuodot: karsastusleikkaus
Halvauskarsastuksessa joku silmän liikuttajalihaksia ohjaavista hermoista on joko osittain tai kokonaan vaurioitunut tai halvaantunut. Vaurio estää tietyn lihaksen tai lihasten normaalin toiminnan. Halvauskarsastuksen taustalla voi olla trauma, sairaus tai synnynnäinen ongelma. Lievän hermovaurion oireet saattavat ilmetä vasta vuosien kuluttua päähän kohdistuneesta iskusta tai aivotärähdyksestä.
Mahdolliset hoitomuodot: prismalasit, karsastusleikkaus
Karsastuksen oireet voivat olla erilaisia lapsilla ja aikuisilla sekä vaihdella karsastustyypin mukaan. Oireisiin kuuluvat esimerkiksi:
Fyysisten oireiden lisäksi karsastus aiheuttaa myös henkisiä ja sosiaalisia haittoja.
Lapsen näkö kehittyy 8–10 ikävuoteen asti, ja varhaislapsuudessa aivot vasta opettelevat tulkitsemaan silmistä välittyviä kuvia.
“Lapsen kohdalla kannattaa aina tarkistaa pieninkin karsastusepäily, sillä vaiva on lähes aina hoidettavissa. Hoitamaton karsastus sen sijaan voi heikentää vielä kehittyvää näköä ja vaarantaa silmien yhteisnäköä”, Toivonen painottaa.
Kun silmät ovat suorassa, yhteisnäkö kehittyy yleensä noin puolen vuoden ikäisestä kahteen ikävuoteen mennessä. Synnynnäinen sisäänkarsastus estää silmien yhteisnäön kehityksen, mutta lapsi oppii pärjäämään hyvin ilman sitä.
Mikäli ilmikarsastus alkaa 2–10 vuoden iässä ja jää hoitamatta, jo kehittynyt yhteisnäkö häviää pysyvästi vain kolmessa kuukaudessa. Tällöin yhteisnäön menettäminen voi aiheuttaa haasteita etäisyyksien hahmottamisessa ja kaikessa tarkkuutta vaativissa tehtävissä.
Karsastusta kannattaa hoitaa kaiken ikäisillä lapsilla jo pelkästään henkisten ja sosiaalisten haittojen vuoksi. Usein hoidolla saavutetaan myös toiminnallista hyötyä, vaikkei normaalia yhteisnäköä olisikaan.
Jos toinen silmä karsastaa, aivot saattavat jättää sen tuottaman kuvan kokonaan huomiotta. Tällöin lapselle voi kehittyä laiska silmä eli amblyopia. Laiskaa silmää kutsutaan myös toiminnalliseksi heikkonäköisyydeksi, sillä käyttämättä jäävän silmän näkö heikkenee.
“Laiska silmä on tärkeä hoitaa mahdollisimman aikaisin, mieluiten jo alle 8-vuotiaana. Muuten karsastavan silmän näkösolut eivät kehity, eikä näköä voida myöhemmin korjata edes silmälaseilla”, ortoptisti Mikaela Höglund kertoo.
Ilmikarsastus voi lisäksi häiritä lapsen sosiaalista elämää ja vaikuttaa minäkuvaan. Jos lukeminen tuntuu karsastuksen aiheuttamien lähinäön ongelmien vuoksi raskaalta, oppiminen saattaa hidastua. Höglund nostaa esiin myös vaikutuksen kasvonpiirteiden kehitykseen.
“Jatkuva ja pitkäaikainen pään kallistaminen lapsena voi aiheuttaa epäsymmetriaa kasvoihin.”
Karsastus voi joskus selittää myös lapsen ylivilkkautta. Jos keskittyminen on karsastuksen vuoksi hankalaa, lapsi saattaa olla levoton ja saada turhaan häirikön leiman.
Äkillinen pään virheasento lapsella vaatii aina kiireellisen silmälääkärin tutkimuksen.
Karsastuksen henkisiä vaikutuksia ei Toivosen mukaan pidä vähätellä. Näitä ovat esimerkiksi huono itsetunto, lisääntynyt masennuksen ja ahdistuksen riski sekä sosiaalisten tilanteiden välttäminen. Karsastus saattaa jopa vaikeuttaa ystävien löytämistä tai työllistymistä.
Toivonen on kohdannut lapsia, jotka häpeävät silmiään jo neljän vuoden iässä. Teinit puolestaan yrittävät peittää karsastavaa silmää hiuksillaan.
“Kouluissa on kiusaamista, ja karsastus voi rajoittaa sosiaalista elämää. Esimerkiksi moni välttää uimahallissa käyntiä, koska ilman laseja uimassa karsastus näkyy selvästi.”
Tutkimusten mukaan opettajat saattavat alitajuisesti arvioida karsastavan lapsen osaamista heikommaksi. Aikuisilla taas katsekontaktin vaikeus intiimeissä ja sosiaalisissa tilanteissa on todellinen haitta. Työelämässä silmien väsyminen pakottaa pitämään ylimääräisiä taukoja, mitä työnantaja ei ehkä katso hyvällä.
“Muistan myös ikuisesti erään isoäidin, joka tuli karsastusvastaanotolle. Hänen lapsenlapsensa oli sanonut, että mummi, älä katso minua noin, minua pelottaa. Karsastus saatiin onneksi hoidettua leikkauksella”, Toivonen jatkaa.
Hän on vahvasti sitä mieltä, että karsastus kannattaa ja pitää hoitaa, asiakkaan iästä riippumatta.
“Se on tärkeää jo ihan ihmisten itsetunnon kannalta. Vanhin leikkausasiakkaani on ollut yli 90-vuotias. Karsastuksen hoidossa on todella harvinaista, että joutuisimme nostamaan kädet pystyyn ja luovuttamaan.”
Karsastuksen toteaa aina karsastukseen erikoistunut silmälääkäri kattavien mittausten perusteella. Prismaattisen peittokokeen avulla saadaan selville karsastuksen suunta ja määrä sekä onko kyseessä ilmi- vai piilokarsastus.
“Prismalla ikään kuin houkutellaan karsastusta esiin. Karsastuksen todellinen määrä paljastuu usein mittauksessa suuremmaksi kuin ensisilmäyksellä näyttäisi”, Toivonen avaa.
Mikaela Höglund kertoo, että lisäksi tutkitaan näöntarkkuus, stereonäkö eli silmien yhteisnäkö sekä silmän liikuttajalihasten toiminta.
“Silmien liikkeitä eri suuntiin kartoitetaan liikekarttatutkimuksen avulla.”
Silmäaseman karsastusvastaanotto sisältää sekä ortoptistin että silmälääkärin tutkimukset.
Oireita tai kosmeettista haittaa aiheuttavaa karsastusta kannattaa hoitaa matalalla kynnyksellä, sillä sitä pystytään lähes aina korjaamaan. Oireeton piilokarsastus ei vaadi hoitoa, mutta oireisena sitä hoidetaan ilmikarsastuksen tapaan.
Silmälääkäri suunnittelee yksilöllisen karsastuksen hoidon, joka voi sisältää silmälasit, prismalasit, silmäjumppaa, karsastusleikkauksen tai eri hoitomuotojen yhdistelmän. Lapsen mahdollinen laiska silmä hoidetaan peittohoidolla.
Silmäasemalla pääset karsastukseen erikoistuneen silmälääkärin vastaanotolle nopeasti eri puolilla Suomea. Yli 8-vuotiaalle voi alkuun riittää käynti optikon näöntutkimuksessa, ja optikko ohjaa tarvittaessa eteenpäin silmälääkärille.
Helsingin silmäsairaalasta voit varata silmälääkärin ja ortoptistin yhteisen karsastusvastaanoton soittamalla asiakaspalveluun numeroon 010 190 200 (mpm/pvm, ma–pe 8–18, la 9–16). Et tarvitse ajanvarausta varten silmälääkärin lähetettä.
Piilokarsastus ei näy päälle, mutta silmät joutuvat tekemään jatkuvasti työtä kohdistaakseen katseen samaan pisteeseen. Tämä voi aiheuttaa silmien väsymistä, päänsärkyä ja kaksoiskuvia, erityisesti pitkäkestoisen lukemisen, ruutuajan tai muun lähelle katsomisen jälkeen. Piilokarsastuksesta kärsivät lapset saattavat vältellä lukemista.
Lue lisää piilokarsastuksesta
Laiska silmä eli amblyopia tarkoittaa, että toisen silmän näöntarkkuus on heikentynyt, vaikka silmä on terve. Sen taustalla on usein karsastusta, sillä aivot sivuuttavat herkästi karsastavan silmän kuvan. Hoito on sitä tehokkaampaa mitä nuorempana se aloitetaan.
Karsastus itsessään ei ole vaarallista, mutta hoitamattomana sillä voi olla pysyvä vaikutus lapsen näön kehitykseen. Jos silmien yhteisnäkö ei kehity, lapsi saattaa olla alttiimpi kompastelulle ja siten tapaturmille. Myöhemmin elämässä karsastus voi vaikuttaa esimerkiksi ammatinvalintaan.
Äkillisesti alkanut karsastus sekä äkillinen pään virheasento lapsella vaativat aina pikaisen silmälääkärin tutkimuksen, sillä syy voi olla aivojen toiminnassa.
Ortoptisti on silmäterveyden asiantuntija, joka on saanut erikoiskoulutuksen karsastuksen tutkimiseen ja hoitoon. Ortoptisti selvittää karsastuksen muodon ja määrän sekä tutkii silmien yhteisnäköä eli sitä, miten aivot yhdistävät vasemman ja oikean silmän tuottaman kuvan. Ortoptisti ei ole silmälääkäri.
Varaa aika ortoptistille, jos olet kiinnostunut silmäjumpasta tai mikäli epäillään, ettei sinulle löydy karsastuksen vuoksi sopivia silmälaseja. Myös silmälääkäri voi kirjoittaa lähetteen ortoptistille, jos sinulla tai lapsellasi on esimerkiksi ongelmia silmien yhteisnäössä tai kaksoiskuvia.
Silmäasemalla silmälääkärin karsastusvastaanotto sisältää aina ortoptistin tekemät kattavat mittaukset sekä lääkärin arvion.
Lasten silmälääkäri on perehtynyt erityisesti lapsen näön kehitykseen sekä lasten näköhäiriöihin ja näkemisen ongelmiin. Huolestuttavat silmävaivat, kuten ärhäkkä silmätulehdus lapsella, on aina hyvä tarkistuttaa silmälääkärin vastaanotolla.
Lapsen ensimmäisten vuosien aikana näkö kehittyy vauhdilla, joten pienen lapsen silmien hyvinvointiin kannattaa kiinnittää erityistä huomioita. Alle kouluikäisten yleisimpiä näköongelmia ovat vaikeudet nähdä hyvin kauas tai lähelle sekä karsastus.