Kirjaudu sisään
Jo lähes yksi kolmesta tarvitsee näönkorjausta likinäköisyyteen eli myopiaan, ja vuoteen 2050 mennessä osuuden arvioidaan nousevaan yli 50 prosenttiin. Eritoten lasten ja nuorten likinäköistyminen on kasvanut räjähdysmäisesti.
“Yhä useampi lapsi ja nuori ei tänä päivänä näe hyvin kauas”, sanoo Silmäaseman johtava optikko Petri Eskola. Hän kertoo huolestuttavan muutoksen johtuvan vähentyneestä ulkoilusta ja lisääntyneestä ruutuajasta.
“Nykyään vietämme paljon aikaa sisällä keinovalossa lähelle katsellen, mikä rasittaa silmiä. Luonnonvalo ja kaukaisuuteen katsominen taas tekevät molemmat hyvää silmille. Lasten kanssa olisi parempi suosia perinteisiä kirjoja ja leluja älylaitteiden sijaan. Nuorten taas kannattaa pitää säännöllisiä taukoja tietokoneella opiskelusta ja pelaamisesta”, Eskola sanoo.
Tutkimusten mukaan* jatkuva ja pitkäkestoinen lähelle tarkentaminen rasittaa silmälihaksia. Liiallinen lähikatselu on yksi kaukonäkö heikkenemisen riskitekijöistä.
Teini-ikäinen osaa itse kertoa näkemisen ongelmistaan, mutta pienen lapsen likinäköisyys tulee usein vanhemmille yllätyksenä.
"Lapsen likinäköisyys eli heikentynyt kaukonäkö tai myopia huomataan yleensä 6-9 vuoden iässä neuvolan tai kouluterveydenhoitajan tarkastuksessa", Eskola kertoo. Arjessa lapsen näkövaikeudet eivät välttämättä oireile lainkaan.
"Lapset ovat äärimmäisen taitavia peittämään huonon näkönsä. Joskus likinäköisyyden huomaa siitä, ettei lapsi jaksa keskittyä koulussa tai että tämä katsoo televisiota entistä lähempää."
Vasta siinä vaiheessa, kun kaukonäkö on huonontunut huomattavasti, lapsi saattaa vältellä esimerkiksi kiipeilyä tai hyppimistä tai jättäytyä pois leikeistä, kuten pallopeleistä.
Lapsilla ja teini-ikäisillä näön huononemista pystytään onneksi hidastamaan myopian hoitoon suunnitelluilla erikoislinsseillä. Lasten ja nuorten myopian hoito on tehokasta, sillä näköjärjestelmä kehittyy jopa kymmenvuotiaaksi asti, ja näkö muuttuu vielä murrosiän kasvupyrähdyksen aikana. Lopulliseen aikuisiän kaukonäköön voidaan siis vielä vaikuttaa.
Etenevä eli progressiivinen myopia johtuu silmämunan liiallisesta kasvusta pituussuunnassa. Myopian hoitolinssit vaikuttavat tähän kasvuun ennaltaehkäisevästi. Ne hidastavat myopian pahenemista keskimäärin 60 prosentilla käyttäjistä, ja joissakin tapauksissa näön heikkeneminen jopa pysähtyy kokonaan. Kaukonäkö saadaan tarkaksi myös tavallisilla yksiteholinsseillä, mutta likinäköisyyden eteneminen jatkuu.
"Kun lapsi tai nuori käyttää perinteisiä yksiteholinssejä, osa valonsäteistä kohdistuu edelleen silmässä väärään paikkaan. Tällöin aivot yrittävät korjata tilannetta käskemällä silmää kasvamaan vielä lisää pituutta. Likinäköisyys pahenee, ja pian tarvitaan uudet, entistä vahvemmat linssit", Eskola selittää.
Myopian hoitoon kehitetyt linssit katkaisevat kierteen nerokkaasti. "Erikoislinssit likinäköisyyden hoitoon on muotoiltu kohdistamaan valonsäteet silmässä oikein. Silmän pituuskasvua lisäävät käskyt vähenevät, kun suuri osa valosta osuu verkkokalvolle. Lapsi näkee yhtä terävästi kuin tavallisilla yksiteholinsseillä, mutta näön huononeminen pysähtyy tai hidastuu."
Eskola kertoo, että lapsen tai nuoren tavalliset yksiteholasit joudutaan mahdollisesti uusimaan usein. Likinäköisyyden hoitoon tarkoitetuilla linsseillä silmälasien uusimisväli on tutkitusti pidempi.
"Erikoislinssit ovat perinteisiä yksiteholinssejä kalliimmat, mutta ajan kanssa ne maksavat itsensä takaisin.”
Erikoislinssien avulla aikuisiän likinäköisyys jää todennäköisesti myös lievemmäksi. Jo lapsena voimakkaasta likinäköisyydestä kärsinyt Eskola muistaa elävästi, kuinka riippuvainen hän oli silmälaseistaan.
"Olin niin likinäköinen, että pelkäsin valtavasti silmälasien rikkoutumista. Lopulta en uskaltanut enää hyppiä kavereiden kanssa uimahallissa veteen tai pelata jalkapalloa, ja siinä jäi väkisin vähän syrjään porukasta."
Eskolan mielestä lasten ja nuorten likinäköisyyttä kannattaa hoitaa jo siksi, että näkö vaikuttaa elämänlaatuun. Toinen hyvä syy on, että voimakas likinäköisyys lisää erilaisten silmävaivojen, kuten verkkokalvon irtauman ja kaihin, riskiä myöhemmällä iällä.
Erikoislinssien lisäksi myös ulkoilu voi suojata lasta myopian kehittymiseltä ja mahdollisesti hidastaa sen etenemistä. Tutkimuksessa, jossa päivittäinen ulkoiluaika tuplattiin 40 minuutista 80 minuuttiin, lasten likinäköisyys kehittyi merkittävästi hitaammin**.
Eskola kehottaakin kaikkia vanhempia kannustamaan jälkikasvuaan ulkoiluun. "Kaksi tuntia luonnonvaloa päivässä antaa ihmeen hyvän suojan vielä kehittyville silmille", hän toteaa.
Säännölliset näöntarkastukset ovat paras tapa huolehtia lasten ja nuorten silmistä, vaikka perheessä ei olisi helposti periytyvää likinäköisyyttä. Eskola vertaa näöntutkimuksessa käyntiä hammastarkastukseen.
”Hammastarkastuksessa on tapana käydä ennaltaehkäisevästi eikä vasta silloin, kun hammasta jo särkee sietämättömästi. Näöntutkimus vuoden–parin välein varmistaa samalla tavalla, että kaikki on hyvin. Näin huomataan ajoissa myös sellaiset näkemisen ongelmat, jotka eivät käy ilmi neuvolan tai kouluterveydenhuollon tarkastuksissa."
Vaikka et huomaisi lapsellasi myopian oireita, kouluikäisten ja sitä nuorempien on suositeltavaa käydä näöntutkimuksessa noin kerran vuodessa. Nuorille riittää näöntarkastus parin vuoden välein. Alle 8-vuotiaan näön tutkii aina lasten silmälääkäri. Yli 8-vuotiaan lapsen näön voi tutkia myös lasten näöntutkimukseen erikoistunut optometristi.
*Akkommodaatiospasmi, lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim 2014;130(2):168-73.
**Morgan, Ian G., French Amanda N., Rose Kathryn A. 2020. Risk factors for myopia: Putting causal pathways into a social context. Teoksessa Updates on myopia: a clinical perspective (toim. Marcus Ang & Tien Y. Wong). Singapore: Springer, 133—170.
Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemustasi verkkosivuillamme sekä mainonta- ja tilastointitarkoituksiin. Voit koska tahansa muuttaa evästeasetuksiasi. Lue lisää evästeistä täältä .