Lapsen näöntarkastus turvaa näön kehityksen

Ei voi, eikä lapsen näöntarkastus ole suoritus. Ei haittaa, jos lapsi ei näe, eikä optikon tai silmälääkärin kysymyksiin ole oikeita ja vääriä vastauksia. Vastauksia tärkeämpää on, että lasten näöntarkastukseen perehtynyt asiantuntija pääsee havainnoimaan lapsen näkökykyä ja käytöstä vastaanotolla. Näin mahdolliset ongelmat lapsen näössä huomataan, ja hoito voidaan suunnitella ja aloittaa hyvissä ajoin.

Itse lapsen näköä on vaikea seurata, mutta lapsen yleisvointia kannattaa tarkkailla. Pienet asiat, kuten lukemisen hidastuminen tai askarteluinnostuksen puute voivat johtua näön heikkenemisestä. Tutustu täällä lapsen huonon näön oireisiin.

Näköjärjestelmä kehittyy pitkälle kouluikään. Taittovirheet vakiintuvat vasta 20–25-vuoden iässä, kun nuoren aikuisen silmät ovat kasvaneet lopulliseen kokoonsa. 

Kaukonäköisyys voi vähentyä lapsella kasvun myötä, ja lapsen likinäköisyyden kehitystä pystytään hidastamaan tehokkaasti myopian hoitoon suunnitelluilla erikoislinsseillä. Taittovirheistä pääsee kuitenkin harvemmin kokonaan eroon. 

Lapsen huono näkö saadaan onneksi lähes aina korjattua silmälaseilla tai piilolinsseillä. Lievä karsastus tai laiska silmä voidaan korjata jopa kokonaan oikea-aikaisella ja asianmukaisella hoidolla. Niitä hoidetaan myös ilman silmälaseja esimerkiksi silmäjumpalla.

Sopiva väli lapsen näöntarkastuksille on noin vuoden välein. Tällöin mahdolliset ongelmat näössä saadaan heti kiinni ja päästään hoitamaan. Samalla lapsen näönkorjaus pysyy varmasti ajan tasalla. Myös tämä on ensisijaista, sillä hyvä näkö auttaa lasta oppimaan ja keskittymään koulussa. 

Myopia ei ole silmäsairaus, vaikka sitä pitää hoitaa. Myopiassa on kyse lapsen likinäköisyydestä eli silmän taittovirheestä. Likinäköisen lapsen silmä taittaa valon verkkokalvon eteen, jolloin lapsi ei näe hyvin kauas. Myopian etenemistä voidaan hidastaa silmän pituuskasvua jarruttavilla erikoislinsseillä. 

Myopian hoidosta lapsilla on saatu hyviä tutkimustuloksia, ja sen on todettu vaikuttavan lopulliseen näöntarkkuuteen aikuisena. Tämä on tärkeää, sillä aikuisiän voimakas likinäköisyys lisää monien silmäongelmien ja -sairauksien riskiä. Näitä ovat esimerkiksi verkkokalvon irtauma ja glaukooma. Lapsen likinäköisyyden hoito suunnitellaan optometristin vastaanotolla. 

Lapsen näkö kehittyy ensimmäisten elinvuosien aikana ja kehitys jatkuu 8-10 vuoden ikään saakka. On erittäin tärkeää, että näönkehitykseen vaikuttavat asiat, esimerkiksi taittovirheet, karsastus tai muut näköhäiriöt, havaitaan mahdollisimman pian, jotta ne voidaan ajoissa korjata. Jos näköjärjestelmä ei ennen kahdeksaa ikävuotta kehity normaaliksi, ei mahdollista alentunutta näöntarkkuutta voida enää sen jälkeen korjata normaaliksi. Tämän vuoksi lasten ensimmäinen käynti Silmäasemalla on aina lasten silmälääkärin vastaanotolla. Alkututkimuksen jälkeen lasten silmien tutkimus ja näönhuolto toteutetaan silmälääkärin ja optikon yhteistyönä. Näin halutaan varmistaa lapsen näön turvallinen kehitys.