Kirjaudu sisään
Laiskaksi silmäksi kutsuttu amblyopia on yksi lasten yleisimmistä näköongelmista. Siitä kärsii 1–5 % lapsista. Varhaislapsuudessa todettu amblyopia hoidetaan tavallisesti silmälaseilla tai peittämällä vahvempi silmä.
Amblyopia eli toiminnallinen heikkonäköisyys todetaan useimmin viiteen ikävuoteen mennessä. Se saa alkunsa tilanteesta, jossa aivoihin välittyy kunnolla kuva vain yhdestä silmästä. Aivot jättävät heikomman silmän kuvan kokonaan käyttämättä, jolloin käyttämättömän silmän näkö huononee entisestään.
Laiska silmä johtuu useimmin lapsuusiän jatkuvasta karsastuksesta eli siitä, että lapsen silmät katsovat eri suuntiin. Ne eivät pysty kohdistamaan katsetta samaan paikkaan yhtä aikaa, vaan toisen silmän katsoessa suoraan toinen katsoo hieman sisään- tai ulospäin. Silmä voi karsastaa myös ylös- tai alaspäin. Karsastus voi joko näkyä selvästi päälle tai oireilla esimerkiksi päänsärkynä, silmäsärkynä, kahtena näkemisenä ja rivien tai kirjainten hyppimisenä lukiessa.
Karsastuksen aiheuttamassa amblyopiassa aivot hylkäävät karsastavan silmän kuvan, ja normaali näön kehitys jatkuu vain suoraan katsovassa silmässä. Jos lapsella on karsastuksen tai piilokarsastuksen oireita, hänet tulee viedä silmälääkärille mahdollisimman pian.
Anisometropia eli eritaitteisuus, jossa toinen silmä näkee tarkemmin kuin toinen, on amblyopian toiseksi yleisin syy. Anisometropiassa voi olla kyse eriparisesta likinäköisyydestä, kaukonäköisyydestä tai hajataitosta. Jos anisometropiaa ei korjata silmälaseilla, aivot suodattavat lopulta heikomman silmän tuottaman kuvan pois.
Toisinaan amblyopia lapsella tai aikuisella johtuu siitä, että silmän näkö on estynyt tärkeässä kehitysvaiheessa. Laiskan silmän taustalla voi siis olla synnynnäinen kaihi tai riippuluomi.
Pienen lapsen laiska silmä ei välttämättä oireile normaalielämässä lainkaan. Lapsi saattaa kuitenkin siristellä silmiään, sulkea toisen silmän tai liikkua huonon syvyysnäön takia ikäistään kömpelömmin. Jos neuvolan tarkastuksessa huomataan lapsen näössä jotakin poikkeavaa, lapsi saa lähetteen silmälääkärin jatkotutkimuksiin.
Amblyopiaa esiintyy tavallista enemmän keskosena tai pienikokoisena syntyneillä lapsilla. Se on myös jossain määrin perinnöllistä. Siksi säännölliset lapsen näöntarkastukset ovat erityisen tärkeitä, jos muilla perheenjäsenillä on karsastusta tai amblyopiaa.
Toiminnallista heikkonäköisyyttä hoidetaan esimerkiksi silmälaseilla, joilla korjataan silmien karsastus tai eriparinen näkö. Lisäksi käytetään usein peittohoitoa. Peittohoidossa paremmin näkevä silmä peitetään ajoittain, ja aivot ohjataan käyttämään taas heikompaa silmää. Silmätipoilla, joilla vahvemman silmän näkö sumennetaan tilapäisesti, saavutetaan sama tulos kuin peittohoidolla. Jos amblyopian aiheuttaja on silmävaiva, kuten kaihi tai riippuluomi, se hoidetaan kuntoon ensin.
Laiskan silmän hoito on tehokkainta pienillä lapsilla, sillä lapsen näkö kehittyy 8–10-vuotiaaksi asti. Hoidon myötä heikkonäköinen silmä alkaa kehittyä uudelleen jo viikoissa tai kuukausissa. Varhaislapsuudessa todettu amblyopia paranee useimmiten, jos hoito ja seuranta toteutuvat ongelmitta.
Jos epäilet, ettei lapsesi näe hyvin, asia kannattaa selvittää lasten silmälääkärin vastaanotolla. Silmälääkärin tarkastus auttaa turvaamaan lapsen näön kehityksen. Yli 8-vuotiaan lapsen näön voi tutkia myös lasten näöntutkimukseen erikoistunut optometristi.
VARAA AIKA SILMÄLÄÄKÄRILLE
Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemustasi verkkosivuillamme sekä mainonta- ja tilastointitarkoituksiin. Voit koska tahansa muuttaa evästeasetuksiasi. Lue lisää evästeistä täältä .