Kirjaudu sisään
Lapsen laiska silmä eli amblyopia tarkoittaa toisen silmän toiminnallista heikkonäköisyyttä. Silmän näkö ei ole kehittynyt normaalisti esimerkiksi karsastuksen tai silmien eriparisuuden seurauksena. Laiska silmä on tärkeä hoitaa mahdollisimman nuorena.
Laiska silmä on viralliselta nimeltään amblyopia eli toiminnallinen heikkonäköisyys. Se saa alkunsa tilanteesta, jossa toinen silmä joko karsastaa tai näkee merkittävästi heikommin.
“Lapsen aivot mukautuvat nopeasti, jos silmistä välittyy erilaiset kuvat. Ne ryhtyvät hyödyntämään vain paremmin näkevän silmän kuvaa, ja näön kehitys heikommassa silmässä pysähtyy tai jopa taantuu”, kertoo lapsen näköön ja yhteisnäön häiriöihin erikoistunut optikko Eveliina Soininen.
Laiska silmä todetaan useimmin alle 5-vuotiaana, ja sitä esiintyy 1–5 prosentilla lapsista. Varhaislapsuudessa löytynyt laiska silmä saadaan lähes aina hoidettua.
Lapsen laiskan silmän yleisimmät syyt ovat karsastus ja anisometropia eli silmien eritaitteisuus. Joskus laiska silmä johtuu siitä, että toinen silmän näkö on estynyt tärkeässä kehitysvaiheessa, esimerkiksi synnynnäisen kaihin tai riippuluomen vuoksi.
Laiska silmä on yleisempi keskosena tai pienikokoisena syntyneillä lapsilla. Se on myös jossain määrin periytyvä.
Laiska silmä johtuu kaikkein useimmin lapsuusiän äkillisestä ja näkyvästä karsastuksesta, jossa lapsen silmät katsovat eri suuntiin. Piilokarsastus ei aiheuta amblyopiaa.
Silmät eivät pysty kohdistamaan katsetta samaan paikkaan yhtä aikaa, vaan toisen silmän katsoessa suoraan toinen katsoo hieman sisään- tai ulospäin. Silmä voi karsastaa myös ylös- tai alaspäin tai kiertyä akselinsa ympäri. Lapsen vielä kehittyvä näköjärjestelmä hylkää herkästi karsastavan silmän kuvan, jolloin normaali näön kehitys jatkuu vain suoraan katsovassa silmässä.
Eritaitteisuus eli anisometropia on laiskan silmän toiseksi yleisin syy. Silmien eritaitteisuus tarkoittaa, että toisen silmän näöntarkkuus on huomattavasti toista parempi.
Silmien eritaitteisuudessa vasemman ja oikean silmän näön korjaaminen vaatii erilaiset silmälasivahvuudet, oli sitten kyse eriparisesta likinäköisyydestä, kaukonäköisyydestä tai hajataitosta. Jos eritaitteisuutta ei korjata silmälaseilla, lapsen aivot voivat suodattaa heikomman silmän tuottaman kuvan pois.
Lapsen laiskan silmän taustalla on joskus myös synnynnäinen kaihi, riippuluomi eli ptoosi tai verisuoniluomi eli hemangioma.
Jos toinen silmä on estynyt näkemästä normaalisti, aivot ovat oppineet suosimaan parempaa silmää.
Laiskan silmän aiheuttava karsastus on yleensä näkyvää ilmikarsastusta. Karsastukseen on tärkeää puuttua, vaikka lapsi ei valittaisi sen oireita.
“Karsastava lapsi näkee kahtena tai sekavan kuvan, mutta ei itse ymmärrä, mistä on kyse. Lapsi saattaa kuitenkin esimerkiksi siristellä tai hieroa silmiään, sulkea toisen silmän tai kompastella huonon syvyysnäön takia”, Soininen kertoo.
Voimakkaasti eripariset silmät eivät nekään välttämättä häiritse lasta arjessa.
“Lapsi ei itse huomaa ongelmia toisen silmän näössä, koska aivot käyttävät vain parempaa silmää”, Soininen perustelee.
Laiska silmä eli toiminnallinen heikkonäköisyys huomataan näöntarkastuksessa, yleensä neuvolassa. Siitä on kyse, jos lapsen silmien näöntarkkuudessa on kaukonäkötaululla yli yhden rivin ero, eikä tilanne korjaannu silmälaseilla tai selity sairaudella..
“Suomessa pienten lasten näköä seurataan neuvolassa tarkkaan eli laiska silmä saadaan tavallisesti nopeasti kiinni”, Soininen toteaa.
Jos neuvolan tarkastuksessa huomataan lapsen näössä jotakin poikkeavaa, lapsi saa lähetteen silmälääkärin jatkotutkimuksiin. Seuraavaa neuvolakäyntiä ei kannata jäädä odottamaan, sillä laiska silmä voi kehittyä hyvin nopeasti.
Laiskan silmän toteaa aina silmälääkäri. Hoito aloitetaan usein julkisessa terveydenhuollossa, mutta myös Silmäasema tarjoaa hoitoa.
Lapsen näkö kehittyy 8–10-vuotiaaksi, ja siksi myös laiskan silmän hoito onnistuu parhaiten pikkulapsilla. Alle 10-vuotiaan laiska silmä paranee lähes aina, kun hoito ja näöntarkkuuden seuranta toteutetaan silmälääkärin ohjeiden mukaan.
“Mitä nuorempi lapsi, sitä muovautuvammat aivot ovat. Kun laiskan silmän hoito aloitetaan nopeasti, heikommalla silmälle jää riittävän pitkä aika kehittyä”, Soininen selittää.
Laiskan silmän ensisijainen hoito on sen alkuperäisen syyn korjaaminen. Lapsen karsastusleikkaus tehdään kuitenkin vasta, kun laiska silmä on ensin hoidettu kuntoon. Hoitomuotoja ovat ongelman syystä riippuen silmälasit, peittohoito ja leikkaus.
Laiskan silmän hoidossa kokeillaan aina ensin silmälaseja, jos lapsi on merkittävästi liki- tai kaukonäköinen.
Taittovirheen korjaavat silmälasit saattavat riittää käynnistämään näön kehityksen heikommassa silmässä uudelleen. Silmälaseilla on mahdollista korjata sekä taittovirheestä johtuva karsastus että eriparinen näkö.
Silmälasien rinnalla voidaan käyttää peittohoitoa tai silmätippoja, joiden avulla aivot ohjataan käyttämään taas heikompaa silmää.
Peittohoidossa paremmin näkevä silmä peitetään ajoittain silmälapulla. Vaihtoehtoisesti vahvemman silmän näkö voidaan sumentaa tilapäisesti lähietäisyydelle. Silmätipoilla saavutetaan samanlainen tulos kuin peittohoidolla.
Jos amblyopian aiheuttaja on silmävaiva, kuten synnynnäinen kaihi tai riippuluomi, se hoidetaan ensin kuntoon leikkauksella.
Laiskan silmän hoidon aikana näön kehitystä seurataan säännöllisesti silmälääkärin ohjeiden mukaan, yleensä 3–4 kuukauden välein. Hoito voidaan lopettaa, kun silmien näöntarkkuus on symmetrinen, näöntarkkuus on vakiintunut tai kun lapsi on täyttänyt 10 vuotta. Hoidon kesto vaihtelee noin vuodesta useisiin vuosiin riippuen laiskan silmän aiheuttajasta. Laiska silmä pyritään hoitamaan tehokkaasti 1–2 vuodessa.
Jos lapsellasi on karsastuksen tai piilokarsastuksen oireita, hänet tulee viedä silmälääkärin tarkastukseen mahdollisimman pian.
Alle 8-vuotiaan lapsen ensimmäisen näöntutkimuksen tekee Silmäasemalla aina lasten silmälääkäri. Silmälääkärin tarkastus auttaa turvaamaan lapsen näön kehityksen ja reagoimaan varhain mahdollisiin ongelmiin.
Laiska silmä voi alkaa kehittyä jo viikoissa Lapsen aivot ovat niin mukautuvat, että ne saattavat hylätä heikomman silmän todella nopeasti. Samasta syystä laiska silmä on myös hoidettavissa tehokkaasti.
Laiskaa silmää ei voi kehittyä aikuiselle. Aikuisen näköjärjestelmä on jo valmis, eikä karsastus tai silmien eriparisuus enää vaikuta näöntarkkuuteen.
Amblyopia on jossain määrin perinnöllistä. Jos muilla perheenjäsenillä on todettu karsastusta tai laiska silmä, lapsen näköä on syytä seurata erityisen tarkkaan.
Laiska silmä parantuu lähes aina hoidolla, jos siihen puututaan mahdollisimman nopeasti. Hoidon myötä heikkonäköinen silmä alkaa kehittyä jo viikoissa tai kuukausissa.
Jos lapsen laiskaa silmää ei hoideta, toisen silmän näkö jää pysyvästi heikommaksi. Heikomman silmän ja aivojen välille ei ole syntynyt tarvittavia hermoyhteyksiä, eikä näköä voi siksi korjata edes silmälaseilla tai leikkauksella. Huono näkö toisessa silmässä vaikeuttaa esimerkiksi etäisyyksien ja korkeuserojen hahmottamista.
Laiska silmä voi uusiutua, jos taustalla ollut karsastus jatkuu edelleen, määrättyjä silmälaseja ei käytetä, ja lapsi on alle 10-vuotias. Tällöin se myös hoidetaan uudelleen. Silmien eritaitteisuudesta johtuvan laiskan silmän uusiutuminen on harvinaista.
Karsastus tulee herkemmin takaisin, jos toinen silmä näkee leikkauksen jälkeen huomattavasti toista heikommin. Karsastusleikkauksen tulos on siksi pysyvämpi, kun laiska silmä hoidetaan ensin
Lasten silmälääkäri on perehtynyt erityisesti lapsen näön kehitykseen sekä lasten näköhäiriöihin ja näkemisen ongelmiin. Huolestuttavat silmävaivat, kuten ärhäkkä silmätulehdus lapsella, on aina hyvä tarkistuttaa silmälääkärin vastaanotolla.
Lapsen ensimmäisten vuosien aikana näkö kehittyy vauhdilla, joten pienen lapsen silmien hyvinvointiin kannattaa kiinnittää erityistä huomioita. Alle kouluikäisten yleisimpiä näköongelmia ovat vaikeudet nähdä hyvin kauas tai lähelle sekä karsastus.