Kirjaudu sisään
Pimeällä ajaminen voi tuntua haastavalta, jos silmä ei enää sopeudu hämärään yhtä hyvin kuin ennen. Heikentynyt hämäränäkö lisää riskejä liikenteessä, erityisesti syksyn ja talven pimeinä iltoina. Näkö kannattaakin tarkistuttaa, jos epäilee ajoturvallisuuden heikentyneen.
Suomen pohjoisilla leveysasteilla valon määrä vaihtelee vuoden aikana enemmän kuin lähes missään muualla. Syksyn ja talven pimenevinä iltoina on syytä kiinnittää huomiota hämäränäköön eli siihen, miten hyvin silmä sopeutuu vähenevään valoon. Huono hämäränäkö on riski erityisesti pimeällä ajaessa. Silmätautien erikoislääkäri ja lääketieteen tohtori Joonas Wirkkala tietää kertoa, miksi esimerkiksi tien varressa liikkuvat jalankulkijat ja eläimet on vaikeampi huomata hämärässä.
“Silmässä on kahta päätyyppiä valoa aistivia soluja. Tappisolut näkevät värit kirkkaassa valossa ja sauvasolut havaitsevat harmaan sävyjä hämärässä. Tarkan näön alueella ei ole lainkaan hämäränäkösoluja eli sauvasoluja, joten hämärän laskeutuessa näöntarkkuus heikkenee ja kontrastien erottaminen vaikeutuu. Samalla valon määrä vähenee etenkin näkökentän reunoilla.”
Jos ajonäkö hämärässä huolestuttaa, optikon tai silmälääkärin vastaanotolle kannattaa hakeutua epäröimättä.
Hämäränäön haasteiden taustalta löytyy usein korjaamaton taittovirhe, kuten likinäköisyys, kaukonäköisyys tai hajataitto. Liki- tai kaukonäköisessä silmässä näkö on epätarkka, sillä valo ei osu verkkokalvolle vaan sen eteen tai taakse. Hajataitto puolestaan hajottaa valonsäteitä, jolloin tarkan näön alueelle päätyy vähemmän valoa.
“Hämärässä taittovirheiden vaikutus voimistuu, kun valoa on vähemmän. Huono hämäränäkö toisessa silmässä voi kertoa siitä, että silmät ovat eripariset eli niiden näöntarkkuudessa on eroa”, Wirkkala avaa.
Taittovirheistä johtuvat autoilijan hämäränäön ongelmat saadaan yleensä korjattua. Hämäränäön parantaminen onnistuu kuskin omista toiveista ja tarpeista riippuen ajolaseilla, piilolinsseillä tai taittovirheleikkauksella. Moottoripyöräilijöille löytyy jopa kypärän alle sopivia ajolaseja moottoripyöräilyyn.
Hämäränäön tarkkuus on yksilöllistä, mutta se heikkenee kaikilla ikääntyessä. Ikänäön aiheuttamat lähinäön muutokset alkavat kehittyä 40 ikävuoden jälkeen, ja suurin osa ihmisistä hankkii lähilasit viimeistään 45-vuotiaana. Moni ei kuitenkaan tiedä, että ikääntyminen vaikuttaa myös kaukonäköön, etenkin hämärässä.
“Hämäränäkö on suoraan riippuvainen valon määrästä. Iän myötä pupilli ei enää laajene yhtä tehokkaasti, jolloin silmään tulee hämärässä vähemmän valoa”, sanoo Wirkkala.
Iän karttuessa myös valoa aistivien solujen määrä silmän verkkokalvolla vähenee ja niiden toiminta heikkenee. Wirkkala kertoo, että hämärään erikoistuneita sauvasoluja häviää enemmän kuin värejä aistivia tappisoluja. Lisäksi silmän rakenteiden ja väliaineiden valonläpäisy huononee eli valo ei enää pääse yhtä tehokkaasti verkkokalvolle.
“Silmän pintaan eli sarveiskalvoon voi tulla arpia, lasiaiseen eli silmän muodossaan pitävään hyytelöön tulee samentumia, ja kyynelnesteen laatu heikkenee. Kaikille kehittyy myös ennen pitkää näköä heikentävä kaihi, joka sumentaa silmän mykiön eli linssin”, Wirkkala luettelee.
Jos huonon hämäränäön syynä on kaihi, se on järkevää leikata mahdollisimman pian jo ajoturvallisuuden kannalta. Kaihileikkaus palauttaa kirkkaan näön nopeasti ja turvallisesti.
Heikentynyt hämäränäkö voi johtua myös muista silmäsairauksista kuten silmänpohjan ikärappeumasta tai perusterveyden ongelmista kuten kilpirauhasen vajaatoiminnasta tai diabeteksesta.
“Mitkä tahansa äkilliset tai muuten huolestuttavat oireet kannattaa tarkistuttaa silmälääkärillä. Silmälääkäri tutkii silmät huolella ja ohjaa tarvittaessa eteenpäin erillisiin silmätutkimuksiin”, Wirkkala korostaa.
Näöntarkkuuden lisäksi optikko voi tutkia silmien kontrastiherkkyyden. Kontrastinäön tutkimus, jossa katsotaan kykyä erottaa kirjaimia taustasta, antaa viitteitä myös hämäränäön toiminnasta. Kontrastinäön tutkimus, jossa katsotaan kykyä erottaa kirjaimia taustasta, on samalla hämäränäön testi. Kontrastinäkö viittaa siihen, miten hyvin ihminen näkee harmaan eri sävyjä. Kontrastien erottamisen vaikeudet voi huomata kotona esimerkiksi sanomalehteä lukiessa, kun harmahtavalle paperille painetusta tekstistä on vaikea saada selvää. Liikenteessä lumen tai asfaltin epätasaisuuksien havaitseminen heikossa valaistuksessa edellyttää hyvää kontrastiherkkyyttä.
“Jos hämärässä ajaminen ei tunnu miellyttävältä, suosittelen kokeilemaan kontrastia parantavia hämäränäkölaseja kevyesti sävytetyillä tai heijastuksia vähentävillä linsseillä tai odottamaan siihen asti, että ulkona on täysin pimeää. Oranssin, keltaisen ja vihreän sävyt helpottavat kontrastien erottamista, ja pimeällä ajaessa auttavat auton ja katulamppujen valaistus”, Wirkkala toteaa.
Silmillä menee hetki tottua valosta pimeään, ja siksi Wirkkalalla on autoilijoille tärkeä vinkki.
“Mustuainen laajenee pimeässä päästääkseen sisään enemmän valoa, mutta hämärää aistivat sauvasolut aktivoituvat hitaasti. Ne tarvitsevat toimiakseen näköpigmentti rodopsiinia eli näköpurppuraa, jonka muodostuminen vie aikaa. Hämäränäkö tarkentuu vasta noin 10 minuutin kuluttua. Ajaessa ei koskaan kannata katsoa suoraan vastaantulevan auton valoihin, sillä muuten koko prosessi alkaa alusta.”
Pimeässä vastaantulevien autojen valot voivat aiheuttaa myös häikäistymistä ja haloefektejä eli valokehien muodostumista kirkkaiden valojen ympärille. Tämä johtuu valon siroamisesta silmän rakenteissa.
“Pupillin laajetessa pimeässä haloefektit ovat tavallisia kaikenikäisillä, mutta vanhetessa ne yleistyvät. Esimerkiksi alkava kaihi oireilee usein valokehinä ja häikäistymisenä. Myös taittovirheleikkauksen jälkeen voi esiintyä ainakin tilapäisesti haloefektejä”, Wirkkala kertoo.
Jos pimeällä ajoa kertyy paljon, joko vapaa-ajalla tai työn puolesta, autoiluun suunnitellut silmälasilinssit ovat erinomainen hankinta. Kontrastia parantavat ja heijastuksia sekä häikäistymistä vähentävät autoilijan EnRoute-linssit on saatavilla yksi- tai monitehoisina sekä vihertävän sävyisenä Pro-versiona.
Wirkkala kertoo, että joskus silmälasien tai piilolinssien voimakkuuksia täytyy hieman sopeuttaa hämäriin olosuhteisiin. Mustuaisen laajentuminen voi aiheuttaa lievää likinäköisyyttä eli vaikeuksia nähdä terävästi kauas.
“Tätä kutsutaan yömyopiaksi, joka on yleistä etenkin nuorempana. Mustuaisen laajentuessa valo tulee silmään linssin reunoilta, mikä aiheuttaa likitaitteisuuden lisääntymistä ja häiritsee siten yöllä ajamista.”
Yömyopian vuoksi monilla ammattiautoilijoilla on käytössä erityiset yölasit hämärässä ja pimeällä ajamiseen. Niiden voimakkuudet on säädetty pelkkää yökäyttöä varten.
Jos silmät väsyvät tai niitä pitää jatkuvasti siristellä auton ratissa, kannattaa hakeutua herkästi optikolle. Perusteellista optikon näöntarkastusta suositellaan jokaiselle kahden vuoden välein. Jos taas tuntuu, että pimeässä on vaikeaa nähdä mitään, on hyvä tutkituttaa silmät silmälääkärillä. 40 ikävuoden jälkeen silmälääkärin tarkastusta suositellaan ainakin joka viides vuosi. Kun hämäränäköä parantavat lasit ovat ajan tasalla ja silmien terveys varmistettu, pimeällä ajaminen on paitsi mukavampaa myös turvallisempaa.
Jos hämärällä ajaminen alkaa iän karttuessa tuntua epämukavalta, syynä saattaa hyvinkin olla kaihi. Kaihin oireet huomaa usein ensimmäisenä hämärässä, kun valon määrä on muutenkin vähäinen.
Ykkösasia ajolaseissa on se, että ne pidetään ajan tasalla. Korjaamaton tai liian pienillä vahvuuksilla korjattu taittovirhe vaikuttaa näöntarkkuuden lisäksi kontrasti- ja hämäränäköön, jotka ovat ajoturvallisuuden avaintekijöitä.
Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemustasi verkkosivuillamme sekä mainonta- ja tilastointitarkoituksiin. Voit koska tahansa muuttaa evästeasetuksiasi. Lue lisää evästeistä täältä .