Kirjaudu sisään
Silmänpohjan rappeuma on ikääntymiseen liittyvistä silmäsairauksista yleisin. Se voi heikentää näköä merkittävästi etenkin, jos hoidon aloitus viivästyy. Iän myötä osalle ihmisistä kehittyy makulan eli silmän verkkokalvon tarkan näön alueen rappeumaa. Silmänpohjan rappeuma voi aiheuttaa kirjainten katoamista lukiessa, suorien viivojen ja ruudukkojen vääristymistä, näöntarkkuuden heikkenemistä tai samentuneita alueita näkökentässä.
Silmänpohjan rappeuma on sairaus, jossa silmän verkkokalvon rakenne vaurioituu. Sairautta on kahta eri muotoa, kuivaa ja kosteaa. Valtaosa rappeumista on kuivaa, noin 10-20 prosenttia kosteaa muotoa. Kuiva silmänpohjan rappeuma etenee hitaasti, mutta kosteassa rappeumassa tarkka näkö voi huonontua hyvinkin nopeasti. Tämä johtuu silmän tarkan näön alueelle muodostuvista poikkeavista verisuonia, jotka kerryttävät verkkokalvolle nesteistä turvotusta. Turvotus tuhoaa hermosoluja, jolloin näkö heikkenee.
Kuiva silmänpohjan rappeuma on usein oireiltaan lievempi, mutta siihen ei ole tällä hetkellä ole tehokkaaksi todettua hoitomuotoa. Kostean silmänpohjan rappeuman etenemistä voidaan pyrkiä estämään laserhoitojen tai silmän sisäisten lääkehoitojen avulla. Sairauden toteaminen ja hoitojen aloittaminen riittävän ajoissa on kostean rappeuman kohdalla ensiarvoisen tärkeää ja parantaa merkittävästi hoidon tehoa.
Silmänpohjan rappeuma alkaa yleensä yhdestä silmästä, mutta toinenkin silmä sairastuu usein ennen pitkää. Silmänpohjan rappeuman tyypillisimmät oireet ovat viivojen vääristyminen ja näöntarkkuuden heikkeneminen. Näkökentässä voi esiintyä selkeitä mustia tai valkoisia alueita, ja lukiessa osa kirjaimista saattaa kadota.
Silmänpohjan rappeuman tavallisimmat syyt ovat ikääntyminen ja perintötekijät. Myös sydän- ja verisuonisairaudet, tupakointi, ylipaino sekä liian vähäinen hedelmien ja vihannesten syönti lisäävät sairastumisen riskiä.
Kosteaa silmänpohjan rappeumaa voidaan hoitaa pistoshoitona lääkkeellä, joka estää uusien verisuonten muodostumista. Hoito hidastaa verkkokalvon rappeuman etenemistä ja parantaa usein näöntarkkuutta. Lääke annostellaan yleensä kolmen pistoksen sarjana suoraan silmän lasiaiseen eli geelimäiseen hyytelöön silmän sisällä. Silmän pistoshoito ja siihen liittyvät silmätutkimukset suunnitellaan yhdessä silmälääkärin kanssa.
Kostean ikärappeuman pistoshoito on paitsi kivutonta ja nopeaa myös tehokasta, sillä se kohdistuu tarkasti sairauden uhkaamaan silmän alueeseen. Pistosten tehoa seurataan säännöllisesti, ja hoitosarja uusitaan tarvittaessa. Joissakin tapauksissa rappeumaa voidaan hoitaa myös laserilla.
Silmäpohjan rappeuma on yleinen verkkokalvon tarkan näön alueen eli makulan sairaus. Näköä heikentävä sairaus liittyy usein ikääntymiseen ja on yleisin yli 60-vuotiailla.
Silmänpohjan rappeuman yleisiä oireita ovat:
Kuiva silmänpohjan rappeuma on yleisempi ja etenee hitaasti. Näkö heikkenee vähitellen.
Kostea silmänpohjan rappeuma on harvinaisempi, mutta se etenee nopeasti ja voi aiheuttaa äkillistä näön heikkenemistä. Kosteassa silmänpohjan rappeumassa verkkokalvon alle syntyy uusia, vuotavia verisuonia. Niiden aiheuttama turvotus tuhoaa silmän valoa aistivia soluja.
Silmänpohjan rappeuma etenee eri ihmisillä eri tahtia. Taudin etenemisen nopeus riippuu ennen kaikkea siitä, onko kyseessä kuiva vai kostea rappeuma. Kuiva silmänpohjan rappeuma kehittyy vähitellen vuosien tai jopa vuosikymmenien aikana, kun taas sairauden kostea muoto voi hoitamattomana vaurioittaa näköä viikoissa tai kuukausissa.
Myös korkea ikä, lähisuvussa todettu silmänpohjan rappeuma, tupakointi, verenpaine ja sydän- ja verisuonitaudit, runsas altistuminen UV-säteilylle sekä ruokavalio voivat vaikuttaa silmänpohjan rappeuman kehitykseen.
Kuivaan ikärappeumaan ei ole olemassa parantavaa hoitoa, mutta terveet elintavat ja ruokavalio (vihreät vihannekset, kala ja antioksidantteja sisältävät hedelmät) saattavat hidastaa sairauden etenemistä.
Kosteaa ikärappeumaa voidaan hoitaa silmänsisäisillä lääkepistoksilla, jotka hillitsevät verisuonten kasvua ja siitä johtuvaa turvotusta.
Silmänpohjan rappeumasta johtuva täydellinen sokeutuminen on harvinaista, mutta sairaus voi heikentää näköä merkittävästi. Näkökentän keskellä sijaitsevan tarkan näön alueen rappeutuminen vaikeuttaa lukemista, kasvojen tunnistamista ja tarkkuutta vaativia tehtäviä. Näkökentän reunoilla näkö säilyy yleensä terävämpänä.
Silmänpohjan rappeuma havaitaan silmälääkärin tutkimuksissa, joissa voidaan samalla sulkea pois tai löytää muita silmäsairauksia, kuten kaihi tai glaukooma. Verkkokalvon rappeuman toteamisessa käytetään esimerkiksi seuraavia tutkimuksia:
Silmänpohjan rappeuman kehittymistä ei voi kokonaan ennaltaehkäistä. Sairauden riskiä voi kuitenkin pienentää esimerkiksi välttämällä tupakointia, syömällä monipuolisesti (erityisesti vihreitä vihanneksia, kalaa ja antioksidantteja sisältäviä värikkäitä hedelmiä), suojaamalla silmiä UV-säteilyltä ja huolehtimalla perusterveydestä (verenpaine, kolesteroli).
Silmänpohjan rappeuma on osittain periytyvää. Jos lähisukulaisellasi on todettu silmänpohjan rappeuma, sinun on erityisen tärkeää käydä silmälääkärillä säännöllisesti. Yli 40-vuotiaana silmälääkärin tutkimuksia suositellaan 3–5 vuoden välein.
Kyllä. Vaikka silmälasit tai erilaiset suurentavat apuvälineet eivät paranna silmänpohjan rappeumaa, ne lisäävät arjen toimintakykyä. Myös kontrastia parantavista näkemisen ratkaisuista on usein hyötyä. Lähin optikkosi auttaa mielellään löytämään sopivia apuvälineitä näön parantamiseksi.
Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemustasi verkkosivuillamme sekä mainonta- ja tilastointitarkoituksiin. Voit koska tahansa muuttaa evästeasetuksiasi. Lue lisää evästeistä täältä .