Näköhäiriöt
Värisokeus

Värisokeus ja värinäön häiriöt

Värisokeus tarkoittaa vain harvoin kyvyttömyyttä erottaa mitään värejä. Erittäin harvinaisessa täydellisessä värisokeudessa eli akromatopsiassa silmä erottaa ainoastaan mustaa, valkoista ja harmaan eri sävyjä. Useimmiten vaivassa on kyse värinäön häiriöstä, jossa silmä aistii värejä, mutta erottaa yhden tai useamman värin muita huonommin.

Puna-viher- ja viher-punaheikkous yleisintä

Periytyvät puna-viher- ja viher-punaheikkoudet ovat yleisimpiä värinäön häiriöitä. Silmän on vaikea erottaa punaista ja vihreää tai nähdä näitä värejä ollenkaan. Huomattavasti harvinaisemmassa värinäön häiriössä, tritanopiassa, silmä ei tunnista sinisen tai keltaisen sävyjä.

Värinäön häiriöissä yksi tai useampi verkkokalvon kolmesta värisävyjä tunnistavasta tappisolutyypistä toimii virheellisesti. Normaalisti tappisolujen näköpigmentti reagoi siniseen, punaiseen tai vihreään valoon, ja tappisolut lähettävät aivoille tiedon havaitsemastaan väristä. Värinäön häiriöissä tieto ei lähde aivoihin. Jos tappisolut puuttuvat verkkokalvolta kokonaan, on kyseessä täydellinen värinäön puute eli värisokeus.


Geenivirhe värinäön häiriöiden taustalla

Värinäön häiriöt ovat yleisempiä miehillä, sillä näköpigmenttigeenit sijaitsevat X-kromosomissa, joita miehillä on vain yksi. Naisilla toinen X-kromosomi paikkaa toisen virhettä. Värinäön häiriöt ovat usein synnynnäisiä, mutta niistä voi kärsiä myös aivovaurion, silmäsairauden tai onnettomuuden seurauksena. Hämärässä värinäkö heikkenee kaikilla, sillä tappisolut aistivat valoa herkimmin kirkkaissa olosuhteissa.


Värinäön häiriöt selvitetään testillä

Värinäön häiriöt eivät yleensä vaikeuta arkielämää, sillä esimerkiksi liikennevalot ovat aina samassa järjestyksessä. Tietyissä ammateissa, esimerkiksi lentäjiltä ja sähköasentajilta, vaaditaan kuitenkin virheetöntä värinäköä. Värinäkö ja värisokeus tutkitaan erilaisilla testeillä. Yleisin näistä on Ishihara-testi, jossa tutkittavaa pyydetään tunnistamaan ympyröiden sisällä näkyvät numerot. Ympyröiden ja numeroiden värit vaihtelevat.

Synnynnäisiä värinäön häiriöitä ei voi parantaa. Värien hahmottamiseen voi saada apua erikoisvalmisteisista laseista, jotka suodattavat tietyt valon taajuudet pois.

Jos haluat testata värinäkösi tai huomaat näkeväsi värit entistä haalistuneempina, käänny lähimmän Silmäasemasi puoleen tai varaa aika asiantuntijallemme.

Varaa aika silmälääkärille tai optikolle
VARAA AIKA
Tietoa silmistä
Ajankohtaiset artikkelit
Näköhäiriöt
Näköhäiriöt ovat usein vaarattomia, mutta ne voivat myös johtua silmäsairaudesta tai jostakin muusta sairaudesta. Asia on aina hyvä tarkista silmälääkärin oireet.
Ikänäkö
Ikänäkö
Ikänäkö tarkoittaa 40–45 ikävuoden jälkeen alkavaa luonnollista lähinäön heikentymistä. Kyseessä ei ole näön häiriö, vaan normaali ikääntymiseen liittyvä näön muutos. Ikänäkö johtuu mykiön ja sitä ympäröivän kapselipussin asteittaisesta jäykistymisestä.
Likinäkö
Likinäkö
Likinäköinen ihminen näkee hyvin lähelle, mutta heikommin kauas. Syynä on valonsäteiden taittuminen silmän verkkokalvon sijaan sen eteen, jolloin kuva muodostuu epäselvänä.
Asiakastyytyväisyytemme on huippuluokkaa
Asiakastyytyväisyy- temme on huippuluokkaa
Silmäaseman asiakkaat ovat halukkaita suosittelemaan Silmäasemaa myös tuttavilleen, mikä käy ilmi jatkuvassa NPS-mittauksessa.
Katso kaikki artikkelit