Kirjaudu sisään
Silmätautien erikoislääkäri ja dosentti Antti Viljanen kohtaa silmäleikkausta pelkääviä asiakkaita työssään päivittäin. Kysyimme häneltä, mikä silmäleikkauksessa useimmin pelottaa ja miten hän rauhoittelee riskeistä huolestuneita.
“Silmäleikkauksen pelko on täysin inhimillistä”, Antti Viljanen painottaa heti alkuun, sillä jännittyneiden asiakkaiden kohtaaminen on osa silmäkirurgin arkea. Yleensä huoli iskee vasta leikkauspäivänä, kun toimenpidettä aletaan valmistella ja se tulee ikään kuin todeksi. Leikkaavan lääkärin ja muun henkilökunnan tehtävä on rauhoitella asiakkaita ja muistuttaa, että esimerkiksi onnistuneita silmäleikkauskokemuksia on jo kymmeniä tuhansia.
Monia asiakkaita mietityttää, tuntuuko silmäleikkauksen aikana kipua. Tähän Viljasella on yksinkertainen vastaus.
"Silmäleikkaus ei satu missään vaiheessa. Silmän pinnalle laitetaan heti alkuun puudutetippoja, ja esimerkiksi linssi- ja kaihileikkauksessa tehdään pintapuudutuksen jälkeen toimenpidetunnelit, joiden kautta silmä puudutetaan myös sisältä.”
Puudutetipat saattavat hieman kirvellä, ja toimenpiteen aikana voi huomata hyvin lievää venytyksen, paineen tai nestevirtauksen tuntua.
“Kaikille näille tuntemuksille on syynsä eikä niistä tarvitse huolestua. Vähäinen venytyksen tai paineen tunne on mahdollista tietyissä leikkauksen vaiheissa, ja kerron aina niistä toimenpiteen kuluessa.”, Viljanen selittää.
Toisinaan Viljaselta kysytään, mitä silmäleikkauksen aikana näkee. Joku pohtii, joutuuko katsomaan veistä, joka leikkaa haavan silmään. Todellisuudessa asiakas erottaa vain valoa ja varjoja.
“Asiakas ei näe silmäleikkauksessa käytettäviä instrumentteja, sillä ne ovat äärimmäisen pieniä, ja . kaikki tapahtuu niin lähellä silmän pintaa. Instrumenttien koko on vain parin millimetrin luokkaa.”
Viljanen osaa rauhoitella myös niitä, joita askarruttaa toimenpiteen millintarkkuus. Lääkäri katsoo leikatessaan mikroskooppia, joka suurentaa silmän moninkertaisesti. Hän kertoo leikanneensa uransa aikana tuhansia silmiä, joten pienistä käden liikkeistä on tullut automaattisia.
“Yksityisen puolen silmäkirurgeilla on yleensä yli kymmenen vuotta alan kokemusta. Silloin leikkaustekniikkaa ei enää mieti, vaan instrumentit ovat kuin käden jatke”, hän vakuuttaa.
Räpyttelyä silmäleikkauksen aikana ei ole syytä pelätä, sillä puudutettuun silmään asennettava luomituki tekee siitä mahdotonta.
“Luomituki estää räpyttelyn muttei tee kipeää. Lisäksi räpyttelyn tarve poistuu kokonaan, sillä silmän pinta pidetään kosteana”, Viljanen tarkentaa.
Huoli silmän liikuttamisesta vahingossa on sekin aiheeton. Aivan silmäleikkauksen alussa asiakasta kehotetaan katsomaan valoa, mutta silloinkin lääkäri voi tarvittaessa varmistaa silmän oikean asennon pinsettien avulla. Myöhemmin leikkauksessa käytettävät välineet pitävät silmän paikoillaan.
Lähes jokainen valitsee ennen silmäleikkausta rentouttavan esilääkityksen, joka saa aikaan levollisen ja hieman väsyneen olon. Alle puolessa tunnissa leikkaus on ohi, ja asiakas saa mukaansa Viljasen puhelinnumeron.
“Jos asiakasta vielä silmäleikkauksen jälkeen pelottaa jokin oire, hän saa soittaa, ja tarvittaessa tarkistamme tilanteen viipymättä. Leikkausten riskit ovat pieniä ja mahdolliset ongelmat lähes aina korjattavissa. Teemme silmäleikkauksia vain niille, joille toimenpide on turvallinen”, Viljanen summaa.
Jos silmäleikkaus edelleen huolestuttaa, kannattaa lukea positiivisia silmäleikkauskokemuksia esimerkiksi Silmäaseman sivuilta.