Logga in
Näöntarkkuus eli visus tarkoittaa silmän kykyä erottaa yksityiskohtia. Mitä parempi visus-arvo on, sitä selkeämmin ihminen pystyy esimerkiksi lukemaan pientä tekstiä. Näöntarkkuus selvitetään näkötaulutestillä.
Näöntarkkuus eli visus kuvaa silmän kykyä nähdä kaksi hyvin lähellä toisiaan olevaa pistettä erillisinä. Visus-arvo määritetään näkötaulutestin tuloksen perusteella:
Näöntarkkuus ilmoitetaan silmälasireseptissä silmälasikorjauksella kummallekin silmälle erikseen. Ilman silmälaseja mitattua näöntarkkuutta kutsutaan nimellä vapaa visus.
Näöntarkkuus mitataan optikolla tai silmälääkärin vastaanotolla näkötaulutesteillä, joista tutuin on perinteinen E-taulu. Näöntutkimuksessa katsot riveittäin pieneneviä kuvioita koko ajan samalta etäisyydeltä. Visus määritetään sen mukaan, missä kohtaa kuvioiden näkeminen vaikeutuu. Sama tutkimus tehdään sekä molemmilla silmillä yhtä aikaa että toinen silmä peitettynä.
Visus-arvo eli näöntarkkuus kertoo, kuinka pieniä yksityiskohtia silmä pystyy erottamaan näkökentän keskellä. Silmälasien voimakkuus sen sijaan viittaa siihen, kuinka paljon näönkorjausta silmät tarvitsevat.
Silmän taittovirheestä johtuvaa heikkoa näöntarkkuutta voidaan parantaa silmälaseilla, piilolinsseillä tai taittovirheleikkauksella. Visus-arvo silmälasikorjauksella voi siten olla sama riippumatta siitä, onko silmälasien voimakkuus esimerkiksi −0,25 vai −4.
Visus-arvo ei takaa, että näkö on kokonaisuutena normaali tai että silmät ovat terveet. Näöntarkkuuden lisäksi näkökykyyn vaikuttavat esimerkiksi kontrastinäkö, värinäkö, hämäränäkö, silmien yhteisnäkö ja näkökentän laajuus.
Ihminen voi olla jopa sokea, vaikka näöntarkkuus olisi pienellä alueella normaali 1,0. Maailman terveysjärjestö WHO:n kriteereissä sokeuden raja täyttyy myös silloin, kun näkökenttä on voimakkaasti kaventunut eli sen halkaisija on alle 20 astetta. Näkökentän laajuutta ja puutoksia tutkitaan näkökenttätutkimuksella.
Esimerkiksi glaukoomassa tarkka keskeinen näkö voi säilyä hyvänä pitkään eli visus-arvo ei välttämättä laske. Näkökenttä kapenee reunoilta, kunnes jäljellä on niin sanottu putkinäkö. Putkinäköisen ihmisen visus saattaa olla hyvä mutta näkökyky todella huono. Vaikka hän pystyy tunnistamaan suoraan edessä olevat kasvot tai kirjaimia, hän törmäilee helposti esineisiin eikä ehkä huomaa sivulta lähestyvää autoa.
Jos näkökenttä taas vaurioituu keskeltä, kuten silmänpohjan ikärappeumassa, myös näöntarkkuus heikkenee. Näkeminen on työlästä, sillä asioita joutuu etsimään päätä ja katsetta kääntämällä.
Heikentyneen näöntarkkuuden yleisin syy on taittovirhe eli likinäköisyys, kaukonäköisyys tai hajataitto. Taittovirhe tarkoittaa, että valo ei kohdistu oikein silmän verkkokalvolle.
Likinäköinen näkee yleensä hyvin lähelle ja sumeasti kauas, kun taas kaukonäköisellä lähelle katsominen voi olla epätarkkaa ja rasittaa silmiä. Hajataiton määrästä riippuen näkö voi olla epätarkka kaikille etäisyyksille, sillä valo ei kohdistu yhteen tarkkaan pisteeseen verkkokalvolla. Tällöin esimerkiksi kirjainten reunat voivat näyttää epätarkoilta, venyneiltä tai varjostuneilta. Hajataiton vaikutus näöntarkkuuteen riippuu sen määrästä ja suunnasta sekä muista taittovirheistä.
Jos näöntarkkuus heikkenee hitaasti, taustalla voi olla myös silmäsairaus, kuten kaihi, glaukooma tai silmänpohjan ikärappeuma. Äkillinen, minuuteissa tai tunneissa kehittyvä muutos näössä voi kertoa vakavasta akuutista ongelmasta, kuten silmänsisäisestä tulehduksesta tai aivojen verenkiertohäiriöstä.
Nopea näöntarkkuuden heikkeneminen, silmäkipu tai muut huolestuttavat silmäoireet vaativat välittömän silmälääkärin tarkastuksen. Myös pikkuhiljaa heikkenevä näkö kannattaa tutkituttaa. Kaihin aiheuttamat näköoireet ovat korjattavissa kaihileikkauksella. Sairauden varhaisessa vaiheessa todettua glaukoomaa taas pystytään hoitamaan tehokkaammin ja sen eteneminen jopa pysäyttämään. Monissa muissakin silmäsairauksissa varhainen toteaminen on ratkaisevaa hoitotulosten kannalta.
Näkö on tärkeää testata säännöllisesti, jotta heikentynyt näöntarkkuus saadaan tarvittaessa korjattua esimerkiksi silmälaseilla. Optikon näöntarkastuksessa on hyvä käydä parin vuoden välein, sillä muutoksia näössä ei välttämättä huomaa itse. Piilolinssien käyttäjille suositellaan piilolinssitarkastusta kerran vuodessa.
Silmälääkärillä tulisi lisäksi käydä noin viiden vuoden välein 40 ikävuodesta eteenpäin, vaikka näkö olisi hyvä. Käyntejä kannattaa tihentää iän myötä tai jos lähisuvussa on glaukoomaa.
Kyllä, silmälaseista voi olla hyötyä hyvästä näöntarkkuudesta huolimatta. Esimerkiksi nuoren ihmisen lievästi kaukotaittoinen silmä pystyy tarkentamaan kuvan linssiä mukauttamalla. Visus-arvo on normaali, mutta pidemmän päälle silmät väsyvät jatkuvasta työskentelystä. Tämä voi aiheuttaa päänsärkyä, etenkin lähityöskentelyn jälkeen. Vaikka silmälasit eivät välttämättä paranna näöntarkkuutta, ne poistavat silmien rasituksen.
Visus-arvo voi olla yli 1,0 eli normaalin näöntarkkuuden määritelmää korkeampi. Joillakin poikkeuksellisen tarkkanäköisillä ihmisillä visus on jopa 2,0 ja 2,5 välillä. He näkevät pienimmätkin tuoteselosteet tai kaukana olevat liikennemerkit yksityiskohtaisesti.
Suomessa henkilöauton ajokortin vaatimuksiin kuuluu, että molempien silmien yhteinen näöntarkkuus on vähintään 0,5, tarvittaessa silmälaseilla tai piilolinsseillä korjattuna. Myös näkökentän on oltava riittävän laaja. Autoilijan tarkka näkö on liikenneturvallisuuden kannalta äärimmäisen tärkeää. Lue lisää ajonäöstä.
Lähinäkö heikkenee vähitellen noin 45 ikävuoden jälkeen, kun silmän linssi jäykistyy eikä enää mukaudu lähikatseluun niin kuin nuorena. Tätä kutsutaan ikänäöksi. Ikänäkö voidaan korjata silmälaseilla tai linssileikkauksella.
Kyllä voi. Näöntarkkuuteen vaikuttavat esimerkiksi valaistus ja vireystila. Esimerkiksi väsyneenä tai hämärässä näöntarkkuus on usein hieman huonompi kuin levänneenä hyvässä valossa. Iän myötä hyvän valaistuksen merkitys kasvaa, koska silmän rakenteet eivät enää läpäise valoa yhtä hyvin kuin ennen.
Näöntarkkuus voi muuttua myös vähitellen ja huomaamatta. Siksi näkö on hyvä tarkistaa aina, kun hankit uudet silmälasit. Jos näkösi heikkenee äkillisesti tai vaihtelee voimakkaasti, hakeudu silmälääkärin tarkastukseen.
Hyvä ajonäkö ja toiminnallinen näkökyky ovat ensisijaisen tärkeitä ominaisuuksia jokaiselle autoilijalle. Erilaiset olosuhteet, kuten kirkas sää, pimeät illat tai huono ajokeli, luovat oman haasteensa liikenteessä.
Linssileikkauksessa silmän oma ikääntynyt linssi korvataan keinotekoisella yksi- tai moniteholinssillä. Linssileikkauksella voidaan korvata lukulasit, kaukolasit tai moniteholasit ja poistaa hajataitto.