Kirjaudu sisään
Suomessa on noin 55 000 näkövammaista, joista sokeita on vähemmän kuin 10 000. Näkövammaisuus tarkoittaa, että huonosta näöstä on merkittävää haittaa arjessa eikä näköä ole mahdollista korjata silmälaseilla normaaliksi.
Maailman terveysjärjestö on määrittänyt näkövammaisuudelle viisi eri luokitusta haitan vakavuuden mukaan. Näkövammaisuuden viisi eri astetta ovat heikkonäköinen, vaikeasti heikkonäköinen, syvästi heikkonäköinen, lähes sokea ja täysin sokea.
Näkövammaisen näöntarkkuus silmälasi- tai piilolinssikorjauksella on paremmassa silmässä alle 0.3 eli näkövammainen ei näe hyvin kummallakaan silmällä. Näkövammaisiksi luetaan myös ihmiset, joiden silmien yhteisen näkökentän laajuus on alle 60 astetta.
Silmälääkäri tekee virallisen näkövammaisuuden määrityksen tutkittuaan muun muassa näöntarkkuuden ja näkökentän puutteet. Silmälääkärin ilmoitus Näkövammaisten liiton valtakunnalliseen näkövammarekisteriin oikeuttaa asiakkaan näkövammaisten palveluihin.
Silmälääkärin lausunto oikeuttaa heikkonäköisen tai sokean monenlaisiin näkövammaisten palveluihin kuten kuntoutukseen ja liikkumista helpottaviin palveluihin sekä apuvälineisiin ja alennuksiin. Pyynnöstä silmälääkäriltä saa myös tarvittavat lausunnot näkövammaisen etuuksia kuten verovähennyksiä ja lääkkeiden erityiskorvattavuutta varten. Näkövammaisen etuudet myönnetään silmälääkärin arvioiman näkövamman haitta-asteen mukaan.
Heikkonäköinen pystyy hyödyntämään näköaistia erilaisten näkövammaisten apuvälineiden tuella. Heikkonäköisen apuvälineet esimerkiksi sujuvoittavat liikkumista, suurentavat luettavaa tekstiä ja parantavat valaistusta.
Silmälääkäri ohjaa heikkonäköisen asiakkaan apuvälinesovitukseen julkiseen terveydenhuoltoon. Näkövammaisten apuvälineitä voi hankkia myös omakustanteisesti Näkövammaisten liiton Aviris-verkkokaupasta, joka myy esimerkiksi suurennuslaseja ja näkövammaisen lukulaitteita. Lukulaitteet tunnistavat kirjoitetun tekstin ja lukevat sen ääneen.
Sokeus tarkoittaa sitä, ettei ihminen pysty liikkumaan tuntemattomassa paikassa näköaistin avulla. Näöntarkkuus on alle 0.02. Useimmat sokeat eivät ole täysin sokeita vaan näkevät valoa ja usein myös hahmoja. Sokean apuvälineet perustuvat pääosin tuntoaistiin ja kuuloon.
Suomessa yli 80 % näkövammaisista on yli 65-vuotiaita, sillä valtaosa näköä heikentävistä sairauksista liittyy ikääntymiseen. Näkövamma voi olla myös onnettomuuden tai perinnöllisen sairauden aiheuttama.
Ikääntyneiden silmäsairauksiin, kuten silmänpohjan kosteaan ikärappeumaan ja glaukoomaan, on olemassa näön vaurioitumista ehkäisevää hoitoa. Myös diabeettisen retinopatian nykyhoito ja seuranta ovat vähentäneet taudin aiheuttamaa näkövammaisuutta merkittävästi. Säännölliset silmälääkärikäynnit varmistavat, että näkövammaisuuden riskit havaitaan ajoissa ja hoito päästään aloittamaan ripeästi.