Kirjaudu sisään
Merja Mattila oli kärsinyt kaihista kaksi vuotta, kun koronapandemia sulki äkillisesti Forssan silmäpoliklinikan. Epävarma tilanne sai hänet hakeutumaan kaihileikkaukseen yksityiselle.
Merja Mattilalla, 64, todettiin ennenaikainen kaihi Sjögrenin syndrooman hoitoon käytettävän kortisonin seurauksena. Joulun alla 2019 hän sai pahenevista oireista tarpeekseen.
“Naapurin kauniit LED-jouluvalot näyttivät kamalilta, lyhtypylväät loistivat moninkertaisina ja lukeminen oli melkein mahdotonta. Pahinta oli, etten enää uskaltanut ajaa lapsenlapsia päiväkotiin, kun vastaantulevien autojen valot häikäisivät niin pahasti”, hän kuvailee.
Silmätutkimuksissa kaihileikkauksen kriteerit täyttyivät, ja Merja pääsi julkisen puolen kaihileikkausjonoon. Pian silmäpoliklinikka kuitenkin suljettiin koronan takia.
“Silloin ajattelin, että nyt riitti, ja aloin harkita kaihileikkausta yksityisellä”, Merja kertoo.
Merja otti yhteyttä tuttuun optikkoon Someron Silmäasemalla, ja kaihileikkaus järjestyi Turun Silmäsairaalasta muutamassa päivässä.
“Silmäaseman Silmäsairaalassa tunsin olevani osaavissa ja turvallisissa käsissä. Ilmapiiri oli rauhallinen, tilat kauniit ja palvelu erinomaista kahveja ja leivonnaisia myöten”, Merja kiittelee.
Leikkaava lääkäri selitti Merjalle koko ajan, mitä leikkauksessa milloinkin tapahtui. Toipilasaikana hänet sai kiinni puhelimella.
“Oli hienoa soittaa lääkärille, kun toista silmää pisteli, vaikka oli viikonloppu eikä hän ollut töissä. Oire johtui onneksi vain kuivista silmistäni ja meni ohi silmätipoilla”, Merja muistelee.
Silmäsairaalatilin avulla Merja pystyi maksamaan kaihileikkauksen osissa. 12 kuukauden korottomasta maksuajasta tuli alle viiden euron käsittelykulut, ja rahoituspäätöksen sai vastaanotolla heti.
“Rahat kaihileikkaukseen olivat kyllä tililläni, mutta niiden käyttäminen kerralla arvelutti. Sitä ei koskaan tiedä, milloin elämässä tulee yllätyksiä”, hän sanoo.
Kaihileikkaus päästi Merjan jatkamaan aktiivista elämää, johon kuuluu uintia, vesijuoksua ja -jumppaa, lenkkeilyä kääpiövillakoiran kanssa, yhdistystoimintaa, leikkejä ja lukemista lastenlasten kanssa sekä vapaaehtoistyötä.
“Nyt kun taas näen, voin ajella autolla ja hoitaa asiani itsenäisesti. Kaihileikkaus yksityisellä kannatti ilman muuta. Näkö on niin tärkeä asia, että silmäleikkauksen hinta ei saisi koskaan olla este”, hän toteaa.