Kirjaudu sisään
Laiskan silmän eli amblyopian peittohoito on tehokas tapa turvata lapsen näön kehitys. Ortoptisti Mikaela Höglund ja optikko, optometrian ja näkötieteen maisteri Eveliina Soininen vastaavat yleisiin kysymyksiin peittohoidosta ja kertovat, miten perheen arki saadaan sujumaan hoidon aikana.
Peittohoitoa voidaan tarvita, kun lapselle on kehittynyt tai on vaarassa kehittyä laiska silmä eli amblyopia. Laiska silmä syntyy yleisimmin silmien yhteisnäön ongelmien eli karsastuksen tai silmien eriparisuuden seurauksena. Toinen silmä jää näön kehityksessä jälkeen, kun lapsen aivot alkavat sivuuttaa väärään suuntaan katsovan tai heikommin näkevän silmän kuvan.
Peittohoito aloitetaan, jos silmälaseista ei saada riittävästi apua tilanteen korjaamiseen.
Peittohoidossa lapsen paremmin näkevä silmä peitetään säännöllisesti. Näin aivot oppivat käyttämään heikommin näkevää silmää. Paremman silmän peittäminen turvaa alle 10-vuotiaan lapsen näön normaalin kehityksen, kun hoito toteutetaan ammattilaisen ohjeiden mukaan.
"Peittohoitoon ei pidä ryhtyä omatoimisesti, sillä vääränlainen toteutus voi olla vaaraksi lapsen yhteisnäön kehitykselle", ortoptisti Mikaela Höglund Helsingin silmäsairaalasta painottaa.
Peittohoito toimii sitä paremmin, mitä nopeammin laiska silmä havaitaan ja mitä nuoremmasta lapsesta on kyse.
"Näkö kehittyy 8–10 vuotiaaksi asti, ja varhaislapsuudessa myös lapsen näköongelmiin pystytään puuttumaan tehokkaimmin", sanoo Höglund.
“Esimerkiksi 5-vuotiaana todettu laiska silmä saadaan yleensä näkemään yhtä tarkasti kuin toinen silmä ennen näöntarkkuuden vakiintumista”, lapsen näköön ja yhteisnäön häiriöihin perehtynyt optikko Eveliina Soininen lisää.
Peittohoito toteutetaan ammattilaisen ohjeiden mukaan joko silmälapulla tai näön sumentavilla silmätipoilla. Lappu on aina ensisijainen vaihtoehto, mutta tipat toimivat yhtä hyvin, jos lapsi esimerkiksi repii lapun toistuvasti pois.
Silmälappu kiinnitetään tarralla silmän päälle, kun taas tipat lamauttavat paremman silmän lähitarkennuksen noin viikon ajaksi. Kumpikin hoito toimii yhtä hyvin. Kun parempaa silmää ei pysty käyttämään, lapsen aivot oppivat taas hyödyntämään heikompaa silmää. Käytön myötä näön kehitys heikommassa silmässä pääsee jatkumaan.
Silmä pidetään peitettynä puolesta viiteen tuntiin päivässä. Hoidosta vastaava asiantuntija suunnittelee aikataulun yksilöllisesti lapsen iän ja tilanteen mukaan.
“Lapun käyttöaikaa tarkistetaan säännöllisesti näön kehityksen mukaan, pääsääntöisesti 3–6 kuukauden välein. Sopiva peittohoidon määrä riippuu esimerkiksi lapsen iästä hoidon alussa. Yleensä kaksi tuntia päivässä riittää”, Soininen täsmentää.
Peittohoito voidaan toteuttaa myös jaksoissa pari kertaa päivässä, esimerkiksi päiväkodissa ja kotona illallisen jälkeen. Höglund vinkkaa, että lapsen on helpompi sitoutua hoitoon, kun siitä tehdään samanlaisena toistuva päivärutiini.
“Hoidon kannalta ei ole väliä, mitä lapsi tekee hoidon aikana. Moni perhe yhdistää siihen jotain erityisen mieluisaa tekemistä, kuten videopelejä tai lempiohjelmia”, hän sanoo.
Heikomman silmän näkö paranee usein peittohoidolla melko nopeasti, tavallisesti 1–2 vuoden kuluessa. Peittohoidon tulokset ovat pysyviä.
Joissakin tapauksissa peittohoito saattaa kestää useita vuosia. Hoitoa on tärkeää jatkaa silmälääkärin suositusten mukaan, vaikka esimerkiksi uhmaikäinen lapsi vastustaisi sitä.
“Pienempää lasta voi innostaa hoitoon pienillä palkinnoilla, kuten vihkoon kerättävillä tarroilla. Isommat ovat usein ilmankin hyvin motivoituneita, koska he ymmärtävät hoidon tärkeyden. Laiskaa silmää ei voi enää korjata aikuisena”, Soininen neuvoo.
Hän korostaa, etteivät perheet jää missään vaiheessa haastavan hoidon kanssa yksin. Tiheät kontrollikäynnit motivoivat koko perhettä jatkamaan, kun huonomman silmän näöntarkkuus paranee kerta kerralta.
Jos pienen lapsen näkö huolestuttaa neuvolakäyntien välissä, varaa aika silmälääkärille. Esimerkiksi lapsen jatkuvan kompastelun, silmien hieromisen, siristelyn tai toisen silmän peittämisen syy on aina hyvä tarkistuttaa matalalla kynnyksellä. Silmäasemalla alle 8-vuotiaan lapsen ensimmäisen näöntutkimuksen tekee aina lasten silmälääkäri.
Lapsen laiska silmä eli amblyopia tarkoittaa toisen silmän toiminnallista heikkonäköisyyttä. Silmän näkö ei ole kehittynyt normaalisti esimerkiksi karsastuksen tai silmien eriparisuuden seurauksena. Laiska silmä on tärkeä hoitaa mahdollisimman nuorena.
Kaukonäkö eli kaukotaittoisuus on silmän taittovirhe jota kutsutaan myös plusnäöksi. Kaukonäköisen lähinäkö on yleensä heikko.