Kirjaudu sisään
Näkövammaisuus koskettaa erityisesti ikääntyneitä ja vaikuttaa merkittävästi elämänlaatuun. Silmäaseman johtavan ylilääkärin ja silmäkirurgin Kaisu Järvisen mukaan suuri osa silmäsairauksien aiheuttamista näkövammoista voidaan kuitenkin ennaltaehkäistä.
Näkövammaisbarometri 2025 -tutkimus* kertoo, että näköongelmat vaikuttavat elämänlaatuun kaikenikäisillä, mutta erityisesti ikääntyneillä. Näkövammaisuus vähentää osallistumista ja sosiaalista kanssakäymistä sekä heikentää turvallisuuden tunnetta arjessa.
Silmäaseman johtava ylilääkäri ja silmäkirurgi Kaisu Järvinen ymmärtää hyvin, miksi.
“Tieto ympäristöstä tulee meille pääosin silmien kautta. Ihmisen itsenäisyys, toimintakyky, yhteys ympäröivään maailmaan, tiedonhaku ja muiden tunteiden lukeminen ovat kaikki riippuvaisia näöstä.”
Hyvä uutinen on se, että silmäsairauksien aiheuttama näkövammaisuus on usein ehkäistävissä. Säännölliset silmälääkärin tutkimukset varmistavat, että mahdolliset silmäsairaudet löytyvät ennen kuin näkö ehtii vaurioitua.
Yli 80 prosenttia Suomen noin 55 000:sta näkövammaisesta on yli 65-vuotiaita. Ikä on merkittävin riskitekijä näkövammaisuutta aiheuttaville silmäsairauksille, joista yleisimmät ovat silmänpohjan rappeuma, glaukooma ja diabeettinen retinopatia.
“Vakavien silmäsairauksien riski kasvaa vähitellen 40 ikävuodesta eteenpäin. Hoitotulokset ovat kuitenkin sitä parempia, mitä aikaisemmin sairauteen puututaan. Esimerkiksi varhain todetun kostean silmänpohjan rappeuman säännöllinen pistoshoito hidastaa sairauden etenemistä”, Järvinen kertoo.
Glaukooman hoitovaihtoehtoja ovat silmänpainetta alentavat tipat, laserhoito ja leikkaus. Diabeettista retinopatiaa hoidetaan laserilla, pistoshoidoilla tai leikkauksella, ja sen kehittymistä voidaan ehkäistä huolehtimalla diabeteksen hyvästä hoitotasapainosta.
Ikääntyminen vaikuttaa näköön monin tavoin. Ikänäkö alkaa kehittyä kaikilla 40–45-vuotiaana, jolloin lähelle tarkentaminen vaikeutuu vähitellen. Myöhemmällä iällä silmän linssi sumenee kaihin myötä. Kaihi lisää valon tarvetta ja heikentää erityisesti pienten yksityiskohtien ja kontrastien erottamista. Ikänäkö ja kaihi voidaan kumpikin korjata leikkauksella. Sekä ikänäköleikkauksessa eli linssileikkauksessa että kaihileikkauksessa silmän oman linssi eli mykiö korvataan tekomykiöllä.
Ikänäkö ja kaihi kuuluvat normaaliin ikääntymiseen, mutta esimerkiksi näön yhtäkkinen pimeneminen, kuvan vääristyminen ja kahtena näkeminen vaativat aina pikaista silmälääkärin arviota.
“Jos näkö on korjattavissa silmälaseilla, suurempaa huolenaihetta ei yleensä ole. Nopeat muutokset näössä on silti aina syytä tutkituttaa. Mikäli silmässä on todettu vaikkapa alkavia kaihimuutoksia, ei voi tuudittautua ajatukseen, että kaikki näköongelmat johtuisivat kaihista”, Järvinen neuvoo.
Suositusten mukaan silmälääkärillä tulisi käydä noin viiden vuoden välein yli 40-vuotiaana ja yli 65-vuotiaana parin vuoden välein. Säännölliset tutkimukset ovat tärkeitä, vaikka näkö tuntuisi tarkalta.
“Näkeminen tapahtuu silmien sijaan aivoissa, jotka osaavat pitkään korjata silmien tuottaman puutteellisen kuvan. Moni silmäsairaus näkyy tutkimuksissa jo ennen oireiden alkamista. Tällöin myös hoito päästään aloittamaan hyvissä ajoin”, Järvinen perustelee.
Järvisen mukaan silmien terveydestä huolehtimiseen pätevät samat lainalaisuudet kuin terveydestä huolehtimiseen yleisellä tasolla. Kala–kasvispainotteinen ruokavalio, säännöllinen liikunta, tupakoinnin ja alkoholin välttäminen sekä painon, verenpaineen ja kolesterolin hallinta ylläpitävät silmien hyvinvointia.
“Sydän- ja verisuonitaudit altistavat myös silmän verenkiertohäiriöille. Siksi myös samat riskitekijät pätevät molempiin.”
Saatavilla on lisäksi erilaisia silmille suunnattuja ravintolisiä. Esimerkiksi kuivaan silmänpohjan rappeumaan ei tällä hetkellä ole parantavaa hoitoa, mutta tietyt vitamiini- ja antioksidanttilisät voivat tutkitusti hidastaa sen etenemistä.
Järvinen lisää, että lapsena ilmenevän likinäköisyyden hoitaminen pienentää niin ikään näkövamman riskiä myöhemmin.
“Maailmalla nopeasti yleistyvä voimakas likitaitteisuus lisää niin glaukooman kuin näköä uhkaavan verkkokalvon irtauman todennäköisyyttä, mutta tänä päivänä sen kehittymistä voidaan hidastaa silmälaseilla. Lapsen likitaitteisuuteen kannattaa puuttua jo silloin, kun näkö vielä kehittyy eli mieluiten alle 12-vuotiaana.”
Vaikka silmäsairaus olisi ehtinyt kehittyä vaikeaksi, toimintakykyä ja näköä on mahdollista ylläpitää monin tavoin.
“Esimerkiksi silmänpohjan ikärappeumaa tai glaukoomaa sairastavan elämänlaatu voi parantua huomattavasti, kun silmästä poistetaan kaihi. Myös erilaiset apuvälineet, kuten luku-TV tai suurennuslasit helpottavat arkea valtavasti, etenkin kun niiden käytön opettelee ennen näön mahdollista heikkenemistä”, Järvinen sanoo.
Silmäsairauksien varhainen toteaminen, yksilöllinen hoito ja jatkuva seuranta ovat silti paras keino säilyttää hyvä näkö läpi elämän.
“Ennaltaehkäisy on silmistä huolehtimisessa se kaikkein tärkein asia. Se tukee hyvää elämänlaatua iästä riippumatta”, Järvinen painottaa.
Jos edellisestä silmälääkärikäynnistäsi on vierähtänyt hetki aikaa, tervetuloa tarkistuttamaan silmiesi vointi.
Voit aina kääntyä SIlmäaseman lääkärin puoleen, kun jokin silmäoire huolestuttaa sinua. Toisia silmäoireita voit tarkkailla rauhassa tai lääkitä itse, kun taas toiset vaativat nopeaa lääkärin hoitoa.
Kaihi tai harmaakaihi tarkoittaa silmän linssin ikäänymisestä johtuvaa samentumista. Se tulee jossakin elämänvaiheessa kaikille, aivan kuten harmaat hiuksetkin.