Kirjaudu sisään
Silmien vointia on tärkeää seurata kaikissa elämänvaiheissa, vaikka näkisit tarkasti. Monet silmäsairaudet kehittyvät vähitellen ilman selviä oireita. Silmälääkäri Terhi Lehtonen kertoo, miten ja miksi silmistä kannattaa pitää huolta.
Silmien hyvinvointiin kuuluu paljon muutakin kuin tarkka näkö, eikä tarkka näkö aina takaa terveitä silmiä.
”Näönkorjauksen on tietysti tärkeää olla ajan tasalla ja piilolinssihygienian kunnossa, kuivasilmäisyyden ja silmäsairauksien hoitoa ja seurantaa unohtamatta”, silmälääkäri Terhi Lehtonen listaa.
Lehtosen mukaan paras tapa huolehtia silmistä on käydä säännöllisesti silmälääkärin tutkimuksissa. Silmälääkärille kannattaa hakeutua herkästi, jos mikä tahansa oire huolestuttaa.
.
Silmien terveyteen vaikuttavat niin ikä, elämäntavat, silmien rakenne kuin suvussa esiintyvät silmäsairaudet. Tästä syystä silmäterveyden hoitosuositukset vaihtelevat yksilöllisesti, ja yleisten suositusten lisäksi on tärkeää kuunnella oman silmälääkärin neuvoja.
“Ensimmäinen silmälääkärikäynti on ajankohtainen kaikille viimeistään 40 ikävuoden kohdalla, kun ikänäkö alkaa vaivata. Sen jälkeen silmät on hyvä tutkituttaa vähintään viiden vuoden välein ja yli 60-vuotiaana noin kahden vuoden välein tai oman silmälääkärin ohjeiden mukaan”, Lehtonen neuvoo.
Lapsuudessa näköön voi vielä vaikuttaa
Lapsuusaikana tärkeintä silmien hyvinvoinnin kannalta ovat riittävä ulkoilu, ruutuajan rajoittaminen ja näköongelmien varhainen tunnistaminen. Ulkoilun on todettu vähentävän lasten likinäköisyyttä, kun taas runsaalla ruutuajalla näyttää olevan päinvastainen vaikutus.
Alle kouluikäisen näkö kehittyy vielä, ja siksi alle 8-vuotiaiden lasten ensimmäinen käynti Silmäasemalla on aina lasten silmälääkärin vastaanotolla. Näin halutaan varmistaa lapsen näön turvallinen kehitys. Esimerkiksi likinäköisyyttä eli myopiaa ja karsastusta voidaan hoitaa lapsilla hyvin tuloksin.
“Suomessa neuvola ja kouluterveydenhuolto seulovat onneksi näköä tehokkaasti ja ohjaavat lapsen tarvittaessa silmälääkärille”, Lehtonen kertoo.
Opiskelu ja työ rasittavat silmiä
Nuorilla ja alle 45-vuotiailla aikuisilla silmien kuormitus on yleensä suurimmillaan. Opinnot ja työ hoituvat usein ruudun ääressä, ja näyttöjä katsellaan pitkiä aikoja myös vapaa-aikana. Ruutua seuratessa silmien räpyttely vähenee, mikä altistaa kuivasilmäisyydelle ja rasitusoireille. Myös laserleikkaus ja piilolinssit kuivattavat silmiä.
”Moni yllättyy, kun esimerkiksi päänsäryn kaltainen yleisoire liittyykin silmiin. Kuivasilmäisyyden lisäksi rasitusoireita voi aiheuttaa pitkäkestoinen lähelle katsominen tai pieni korjaamaton hajataitto, jota ei arjessa edes huomaa.”
Jos silmät väsyvät, on hyvä varmistaa optikolla, että näönkorjaus on ajan tasalla. Myös näyttöpäätetyöhön suunnitelluista silmälaseista voi olla apua. Nuorisomonitehoiksi kutsutut lasit, joiden linssien alaosaan on hiottu kevyt lähilisä, vähentävät lähikatselun rasitusta.
Säännöllinen silmäterveyden seuranta on tärkeää
Noin 45 ikävuodesta eteenpäin silmän kyky tarkentaa lähelle heikkenee. Ikänäkö on korjattava arjessa lukulaseilla, moniteholaseilla tai linssileikkauksella. Kuivasilmäisyys lisääntyy kaikilla, erityisesti naisilla vaihdevuosien aikana.
Keski-iässä silmäsairauksien riski alkaa vähitellen kasvaa. Ikääntymiseen kuuluu esimerkiksi näköä sumentava kaihi, joka korjataan kaihileikkauksella. Säännöllinen silmäterveyden tarkastus silmälääkärillä varmistaa, että mahdolliset sairaudet havaitaan ajoissa.
”Monet silmäsairaudet, kuten glaukooma tai silmänpohjan ikärappeuma, kehittyvät pitkään ilman selviä oireita. Jos esimerkiksi vain toisen silmän näkö heikkenee, sitä ei välttämättä huomaa lainkaan. Silmässä voi silti tapahtua peruuttamattomia muutoksia”, Lehtonen sanoo.
Silmäsairauksia ei ole syytä pelätä, sillä lähes kaikkiin niistä on tänä päivänä olemassa tehokkaita hoitoja. Varhain löydetyn sairauden aiheuttamat muutokset voidaan usein jopa pysäyttää kokonaan.
“Diabeettinen retinopatia eli diabetekseen liittyvä verkkokalvon sairaus on tästä erinomainen esimerkki. Säännöllisen seurannan ansiosta sen aiheuttamat vauriot silmille ovat vähentyneet merkittävästi kaikenikäisillä.”
Lehtonen korostaa myös hoitoon sitoutumisen merkitystä. Esimerkiksi glaukooman hoito on elinikäinen.
”Vaikkapa ajokortin säilyttämisen kannalta on todella tärkeää jatkaa hoitoa, vaikka oireita ei olisi.”
Silmäterveyden hoito on optikon ja silmälääkärin jatkuvaa yhteistyötä. Optikot kuuntelevat asiakkaan oireita herkällä korvalla ja lähettävät silmälääkärin vastaanotolle, jos jokin huolestuttaa.
Silmänpaine kannattaa Lehtosen mukaan mittauttaa säännöllisesti. Paineen nousu voi olla merkki glaukoomasta. Silmänpaine voidaan mitata optikon tai silmälääkärin vastaanotolla näöntutkimuksen tai silmälääkärikäynnin yhteydessä, ja sen voi käydä mittauttamassa myös lähimmällä Silmäasemalla ilman ajanvarausta.
“Jos näkö heikkenee odottamatta, silmänpaine on koholla tai näkö on muuttunut ilman selvää syytä, optikko ohjaa aina silmälääkärille”, Lehtonen sanoo.
Silmälääkäri ohjaa tutkimuksiin, kun niitä tarvitaan selittämään oireita tai jos silmäsairauden riski on kohonnut. Niistä tarkimpia on OCT-tutkimus eli silmien rakennekuvaus. Lehtonen korostaa, ettei asiakkaan tarvitse itse tietää, mitä silmätutkimuksia milloinkin kannattaa tehdä.
”Lähetän OCT-tutkimukseen esimerkiksi asiakkaan, joka on käynyt kaihileikkauksessa ja jälkikaihi on poistettu, mutta näössä on silti ongelmia.”
Kaihileikkauksen jälkeen OCT-tutkimus on tavallistakin tarkempi, sillä silmän samentuneen mykiön eli linssin tilalle on vaihdettu kirkas, erittäin läpinäkyvä linssi. Myös optikko voi näöntutkimuksen yhteydessä tehdä yleistilannetta kartoittavan OCT-tutkimuksen. Tämän tutkimuksen tulokset arvioi aina Silmäasemalla silmälääkäri ja se antaakin suuntaviivoja siihen, tuleeko silmät tutkia silmälääkärin vastaanotolla tarkemmin. Optikon OCT-tutkimukseen voi varata ajan ilman lääkärin lähetettä.
Silmäterveydestä on yhtä tärkeää huolehtia, vaikka näkö olisi korjattu silmäleikkauksella. Leikkaus ei nimittäin poista silmien rakenteesta johtuvia riskejä tai sukurasitteita. Toimenpiteissä korjataan silmän etuosaa, mutta silmän takaosa jää samanlaiseksi kuin ennen.
”Laserleikkauksen jälkeen voimakkaan likinäköisyyden riskit silmille voivat unohtua, jos silmälaseille ei ole ollut tarvetta pitkiin aikoihin. Säännölliset silmälääkärikäynnit ovat tärkeitä tästäkin syystä”, Lehtonen sanoo.
Lisäksi niin laserleikkauksen, ICL-leikkauksen, linssileikkauksen kuin kaihileikkauksen jälkeen silmiä on hyvä kostuttaa tiheästi kostutustipoilla, etenkin ensimmäisen puolen vuoden ajan.
Kuivasilmäisyyden oireita esiintyy esimerkiksi:
Jos säännöllinen ja tiheä kostutustippojen käyttö ei helpota oireita, kuivasilmäisyyden syyt on hyvä tutkituttaa silmälääkärin vastaanotolla tai Silmäaseman kuivasilmäklinikalle.
Lehtonen muistuttaa, että UV-säteily voi kuormittaa silmiä ympäri vuoden jopa Suomessa.
”Silmät pitää suojata auringolta aina silloin, kun niitä häikäisee. Aurinkolasit ovat tarpeen erityisesti vesillä ja lumisissa olosuhteissa, sillä valo heijastuu voimakkaasti veden pinnasta ja hangesta.”
Lapsilla aurinkolasien käyttö on vielä tärkeämpää kuin aikuisilla. Lapsen silmän linssi on kirkkaampi, joten silmän sisään pääsee enemmän UV-säteitä. Myös kaihileikkauksen jälkeen kirkas linssi lisää UV-säteilylle altistumista.
Yli 40-vuotiaille suositellaan säännöllisiä silmälääkärikäyntejä, vaikka oireita ei olisi. Alle 8-vuotiaan ensikäynti Silmäasemalla varataan aina lasten silmälääkärille.
Hakeudu silmälääkärin vastaanotolle myös, jos:
Jos jokin silmiesi terveydessä mietityttää tai edellisestä tarkastuksesta on kulunut aikaa, varaa aika silmälääkärille. Oma silmälääkärisi suosittelee sopivan käyntivälin elämäntilanteesi ja silmiesi voinnin mukaan.
Voit aina kääntyä Silmäaseman lääkärin puoleen, kun jokin silmäoire huolestuttaa sinua. Toisia silmäoireita voit tarkkailla rauhassa tai lääkitä itse, kun taas toiset vaativat nopeaa lääkärin hoitoa.
Näköhäiriöt voivat ilmetä monin eri tavoin ja johtua harmittomista syistä tai silmäsairaudesta. Oireiden tarkkailu ja tarvittaessa nopea tutkimus auttavat selvittämään, onko kyse ohimenevästä vaivasta vai hoitoa vaativasta ongelmasta.