Kirjaudu sisään
Hyvä näkeminen
Naisen näkö muuttuu monin tavoin eri ikä- ja elämänvaiheissa. Raskaus, imetys ja vaihdevuodet aiheuttavat hormonitasojen vaihteluita, jotka voivat vaikuttaa näöntarkkuuteen ja silmien hyvinvointiin. Silmäaseman johtava ylilääkäri Kaisu Järvinen kertoo, milloin muutokset vaativat silmälääkärin arviota.
Näkö kehittyy naisilla ja miehillä samalla tavalla aina varhaislapsuudesta murrosiän loppuun. Näköjärjestelmän toiminta hioutuu valmiiksi 8–10 vuoden iässä, ja murrosikäisillä silmän kasvu voi aiheuttaa taittovirheitä, kuten likinäköisyyttä.
Sukupuolieroja tulee esiin vasta aikuisuudessa. Naisen näöntarkkuus saattaa muuttua hormonitasojen mukaan, niin kuukautiskierron aikana kuin raskaana ja imettäessä. Silmissä tapahtuu merkittäviä muutoksia myös esivaihdevuosien ja vaihdevuosien myötä.
“Näissä elämänvaiheissa silmien hyvinvointi kannattaa varmistaa silmälääkärillä erityisen matalalla kynnyksellä”, Silmäaseman johtava ylilääkäri Kaisu Järvinen kertoo.
“Raskauden aikana nopeasti nousevat hormonitasot voivat sumentaa näköä, lisätä likinäköisyyttä tai kuivattaa silmiä. Elimistöön kertyy herkästi nestettä, jolloin silmän sarveiskalvo saattaa turvota hieman ja moni kokee piilolinssien käytön epämukavaksi”, Järvinen selittää.
Useimmat raskauden vaikutukset näköön jäävät pois synnytyksen jälkeen, mutta toisilla näöntarkkuus muuttuu pysyvästi.
Diabetesta sairastavilla raskaus voi väliaikaisesti pahentaa verkkokalvomuutoksia aiheuttavaa diabeettista retinopatiaa. Silmänpohjien hyvinvoinnin säännöllinen seuranta onkin raskaana erityisen tärkeää. Odotusaikana silmälääkäriin on hyvä hakeutua heti, jos jokin huolestuttaa näössä.
Varaa aika silmälääkärille
Synnytyksen jälkeen naishormoni estrogeenin määrä elimistössä romahtaa ja jää imetyksen ajaksi matalalle.
“Vähentynyt estrogeeni vaikuttaa kyynelnesteen määrään ja koostumukseen ja saa silmät kuivumaan entistä herkemmin”, Järvinen valottaa.
Kuivasilmäisyyden oireita ovat esimerkiksi kirvely, roskan tunne silmässä tai näöntarkkuuden vaihtelu etenkin päätetyössä tai muussa pitkäkestoisessa lähityöskentelyssä. Oireet helpottuvat yleensä kosteuttavien silmätippojen avulla ja menevät ohi imetyksen loputtua. Jos kuivat silmät häiritsevät, varaa aika silmälääkärille tai Silmäaseman kuivasilmäklinikalle.
Estrogeenin väheneminen heijastuu silmien hyvinvointiin myös esivaihdevuosien ja vaihdevuosien aikana.
“Sen lisäksi, että kuivasilmäisyys yleistyy, iho ohenee ja muuttuu vähemmän kimmoisaksi. Silmäluomien iho saattaa laskeutua häiritsevästi näkökenttään”, Järvinen kertoo.
Ylä- ja alaluomien ongelmia voidaan korjata silmäluomileikkauksilla. Jos leikkaus kiinnostaa, kysy lisää maksuttomasta leikkauskartoituksesta tai varaa aika silmäluomileikkauksen esitutkimukseen.
Varaa maksuton leikkauskartoitus
Joillakin naisilla hormonitason vaihtelut aiheuttavat huolestuttavan tuntuisia näköhäiriöitä, kuten näön sumenemista, valonvälähdyksiä tai katvealueita näkökentässä. Oireet liittyvät usein hormonaaliseen migreeniin kuukautiskierron tietyssä vaiheessa, raskaana tai vaihdevuosien aikana.
“Hormonaalisen migreenin voi laukaista esimerkiksi matala verensokeri, stressi, väsymys, alkoholi tai jokin näköärsyke. Ensioire voi olla niinkin yllättävä kuin jatkuva haukottelu. Moni oppii tunnistamaan kipukohtausta edeltävät oireet ja tietää ottaa särkylääkkeen hyvissä ajoin”, sanoo Järvinen.
Useimmat näköhäiriöt ovat onneksi ohimeneviä ja vaarattomia. Silmälääkärin arvio on tarpeen, jos näköhäiriö on voimakas, ei mene ohi tai toistuu usein, tai jos siihen liittyy äkillistä näön heikkenemistä, silmäkipua tai edes hetkellinen koko silmän sokeutuminen.
Miesten ja naisten anatomiset erot peilautuvat nekin yllättävillä tavoilla näönkorjaustarpeisiin ja silmien hyvinvointiin. Naiset esimerkiksi hankkivat yleensä lukulasit nuorempina kuin miehet ja käyttävät niissä vahvempia voimakkuuksia.
“Tälle on yksinkertainen selitys: meillä on lyhyemmät kädet kuin miehillä. Emme yletä viedä kirjaa, menua tai sanomalehteä riittävän kauas nähdäksemme tarkasti ilman laseja”, Järvinen toteaa.
Miesten korkeammat kulmat puolestaan saattavat suojata viimalta ja siten silmien kuivumiselta, joka vaivaa naisia enemmän myös hormonaalisista syistä.
Työelämässä naisilla painottuvat esimerkiksi toimistotyö ja erilaiset hoiva-alan tehtävät. Yksilöllisesti suunnitellut työnäköratkaisut tukevat jaksamista.
“Näönkorjausta voi verrata kenkiin. Kumisaappaat sopivat puistoon mutta eivät toimistolle, näyttöpäätelasit taas päinvastoin. Kaapista pitää löytyä valinnanvaraa”, Järvinen vertaa.
Järvinen suosittelee juttelemaan optikon kanssa oman työn erikoisvaatimuksista näölle.
“Päätetyössä silmät rasittuvat herkästi, ja apua saa iästä riippuen toimistomonitehoista tai muista lähipainotteisista laseista. Päiväkodin työntekijä taas tarvitsee tarkkaa lähinäköä lukemiseen ja kaukonäköä ulkoiluun”, Järvinen listaa.
Noin 45-vuotiaana kehittyvä ikänäkö voidaan korjata oman tyylin mukaisilla yksiteholaseilla tai moniteholaseilla, monitehopiilolinsseillä tai linssileikkauksella. Järvinen kannustaa harkitsemaan taittovirheleikkausta, jos se on vain on mahdollinen.
“Kirurginen näönkorjaus maksaa ajan kanssa itsensä takaisin ja tuo ihan erilaista näkemisen vapautta.”
Taittovirheleikkaus suunnitellaan leikkaavan lääkärin esitutkimuksessa elämänvaiheen ja yksilöllisten tarpeiden mukaan. Alle 45-vuotiaille vaihtoehtoja ovat tavallisesti laserleikkaus tai ICL-leikkaus ja yli 45-vuotiaille ikänäön korjaava linssileikkaus moniteholinsseillä.
Taittovirheleikkausta ei voida tehdä raskaana oleville eikä imetyksen aikana, sillä hormonimuutokset voivat vaikuttaa esitutkimuksen mittaustuloksiin. Kun näkö on jälleen vakiintunut, leikkaava lääkäri voi arvioida sopivimman leikkaustekniikan. Jos olet kiinnostunut taittovirheleikkauksesta, tule kysymään lisää maksuttomaan leikkauskartoitukseen.
Silmälääkärissä on hyvä käydä ensi kertaa viimeistään 40 vuoden iässä, vaikka näkö tuntuisi hyvältä. Sopiva hetki tarkistuttaa silmien terveys on esimerkiksi siinä vaiheessa, kun lukulasit tulevat ajankohtaisiksi.
“Monet silmäsairaudet ja muut vaivat, kuten glaukooma, diabetes ja korkea verenpaine, alkavat yleistyä neljänkympin jälkeen, etenkin jos niitä esiintyy suvussa. Säännöllisillä silmälääkärikäynneillä varmistat, että mahdolliset muutokset silmien voinnissa huomataan ajoissa, ja nautit mahdollisimman hyvästä näöstä läpi elämän”, Järvinen neuvoo.
Milloin ja kuinka usein pitäisi käydä silmälääkärillä? Katso alta Kaisu Järvisen suositukset ja varaa aika matalalla kynnyksellä.
Ikänäkö tarkoittaa luonnollista lähinäön heikentymistä, joka alkaa kehittymään 40–45 ikävuoden kohdalla. Ikänäön myötä moni tarvitsee näönkorjausta ensimmäistä kertaa elämässään.
Päänsärky ja migreeni ovat yleisiä vaivoja, jotka voivat heikentää elämänlaatua merkittävästi. Harva kuitenkaan tietää, miten monella tapaa niiden synty ja hoito liittyvät silmiin ja näköön.