Kirjaudu sisään
Päänsärky ja migreeni ovat yleisiä vaivoja, jotka voivat heikentää elämänlaatua merkittävästi. Harva kuitenkaan tietää, miten monella tapaa niiden synty ja hoito liittyvät silmiin ja näköön. Silmien rasitus, taittovirheet ja jopa kuivat silmät saattavat laukaista tai pahentaa päänsärkyä ja migreenikohtauksia. Toistuva, jatkuva tai voimakas päänsärky on aina syy hakeutua silmälääkärin vastaanotolle.
Päänsärky ohimolla ja silmän takana voi olla merkki siitä, että tarvitset silmälasit, silmälasisi eivät ole ajan tasalla tai silmiesi yhteistoiminnassa on parantamisen varaa. Esimerkiksi karsastus tai silmien eriparisuus rasittaa silmiä. Jos näkö on epätarkka, silmälihasten täytyy ponnistella koko ajan tarkentaakseen katsetta. Tämä voi aiheuttaa päänsärkyä.
Jännityspäänsärky tuntuu puristavana kipuna pään ympärillä, päälaella ja takaraivolla. Se johtuu yleisimmin stressistä, karsastuksesta, purentaongelmista tai niskajännityksestä.
Niska-hartiaseudun ongelmien taustalla on usein huono näkö, jota ihminen yrittää kompensoida epäergonomisella työasennolla. Jos kärsit usein jännityspäänsärystä, sinun kannattaa tarkistuttaa sekä näkösi että työergonomia.
migreeni-silmat
Migreenikohtaus aiheuttaa tyypillisesti sykkivää, toispuoleista päänsärkyä, pahoinvointia sekä valo- ja ääniherkkyyttä. Auralliseen migreeniin liittyy lisäksi enteileviä oireita. Näitä ovat esimerkiksi erilaiset näköhäiriöt, kuten sahalaitakuviot silmissä, näkökenttäpuutokset tai näön sumeneminen. Joskus aurallinen migreeni voi esiintyä ilman päänsärkyä.
Myös sarjoittaisessa päänsäryssä eli Hortonin neuralgiassa ilmenee silmäoireita, kuten silmän punoitusta ja vetistystä sekä silmäluomien turvotusta.
Migreenin, aurallisen migreenin ja sarjoittaisen päänsäryn hoitoon käytetään estolääkitystä ja kohtauslääkkeitä. Jos kirkkaat valot ja näköärsykkeet laukaisevat migreenin, apua voi saada aurinkolaseista, sävytetyistä silmälasilinsseistä tai erityisistä migreenilinsseistä.
Silmät rasittuvat pitkäaikaisesta lähityöskentelystä. Mitä lähemmäs katse on kohdistettava, sitä enemmän silmälihakset joutuvat tekemään töitä. Päänsärky otsassa on yllättävän usein seurausta pitkästä ruutuajasta. Myös vääränlainen valaistus, näyttöpäätteen sininen valo ja kuiva huoneilma voivat väsyttää silmiä.
Neljänkymmenen ikävuoden jälkeen ikänäkö heikentää lähinäköä vähitellen. Hoitamaton ikänäkö oireilee päänsärkynä otsassa, sillä lähelle katsominen vaatii silmiltä yhä lisääntyvää ponnistelua. Oireet helpottuvat, kun hankit ajantasaiset moniteho- tai lukulasit tai erityisesti lähityöskentelyyn suunnitellut lähipainotteiset silmälasit.
Kuivasilmäisyys, silmäsärky sekä päänsärky otsalla tai silmien takana kertovat silmien väsymisestä. Silmät saavat lepoa, kun tauotat lähityötä katsomalla 20 minuutin välein kaukaisuuteen.
Näyttöpäätetyössä voi olla hyötyä sinistä valoa suodattavista BlueControl-linsseistä, jotka vähentävät silmien rasitusta. Ruutuajan vähentäminen saattaa auttaa lapsen tai nuoren toistuvaan päänsärkyyn. Silmälääkärillä on hyvä käydä, jos päänsärky jatkuu tästä huolimatta.
Päänsäryn syy löytyy yllättävän usein silmistä. Jos epäilet, että päänsärkysi johtuu heikentyneestä näöstä tai silmien liikarasituksesta, käynti optikolla tai silmälääkärillä voi ratkaista ongelman. Voimakas päänsärky tai aurallinen migreeni, johon liittyy näköhäiriöitä tai muita huolestuttavia oireita, kannattaa tutkituttaa silmälääkärillä viipymättä.
Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemustasi verkkosivuillamme sekä mainonta- ja tilastointitarkoituksiin. Voit koska tahansa muuttaa evästeasetuksiasi. Lue lisää evästeistä täältä .