Kirjaudu sisään
Diabetes voi vaikuttaa silmien terveyteen monin tavoin, sillä liian korkea verensokeri häiritsee niin silmien verisuonten kuin silmän pinnan toimintaa. Tänä päivänä diabetes ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti näön heikkenemistä. Säännölliset silmätutkimukset ja sairauden hyvä hoitotasapaino ovat paras tapa vähentää riskejä.
Silmätautien erikoislääkäri Martin Täll antaa tärkeän neuvon diabetesta sairastaville. Hoitoon kannattaa sitoutua, sillä se on tehokkain keino suojata silmiä diabeteksen aiheuttamilta vaurioilta.
“Silmien hyvinvoinnin kannalta on ensisijaista varmistaa, etteivät verensokeri ja verenpaine nouse liian korkealle”, hän selittää.
“Verensokeria mittaavien sensorien ja kehittyneen perushoidon ansiosta diabetes uhkaa tänä päivänä harvoin näköä. Kun verensokeri ja verenpaine hoidetaan kuntoon esimerkiksi ruokavalion ja lääkityksen avulla, diabeteksen riskit silmille pienenevät huomattavasti.
Diabeettinen retinopatia on diabeteksen aiheuttama verkkokalvosairaus. Retinopatiassa korkea verensokeri vaurioittaa ja tukkii silmän pieniä verisuonia. Sairauteen voi liittyä myös turvotusta verkkokalvon tarkan näön alueella eli diabeettista makulaturvotusta.
Diabeettinen retinopatia oireilee tyypillisesti vasta edettyään pidemmälle, mutta säännöllisten seulontojen ansiosta se löydetään yleensä jo varhaisessa vaiheessa. Retinopatiaa hoidetaan laser- ja pistoshoidoilla sekä harvemmin lasiaisleikkauksella.
Verensokerin vaihtelu voi vaikuttaa näöntarkkuuteen, etenkin siinä vaiheessa, kun diabetes on todettu ja hoito vastikään aloitettu. Näkö vakiintuu yleensä, kun verensokeri on tasaantunut diabeteksen hoidon avulla.
Kaihi tulee iän myötä kaikille, mutta diabetesta sairastavalle se saattaa kehittyä nuoremmalla iällä. Kaihista johtuva näöntarkkuuden heikkeneminen voidaan korjata kaihileikkauksella.
Pitkään sairastettu diabetes lisää glaukooman riskiä jonkin verran. Muun muassa vaikean retinopatian aiheuttama uusien verisuonien kasvu silmässä voi nostaa silmänpainetta. Glaukooma on usein alkuun oireeton, mutta sen varhaiset merkit näkyvät silmänpohjan valokuvauksessa. Ajoissa todettuun glaukoomaan on olemassa tehokkaita hoitoja. Glaukoomaa epäiltäessä asiakas ohjataan lisätutkimuksiin esimerkiksi Silmäaseman silmäsairaalaan.
Diabetes saattaa heikentää silmän tuntoaistia, jolloin silmä ei tuota riittävästi tai riittävän laadukasta kyynelnestettä. Samasta syystä diabetesta sairastavalla ei aina ole tavallisia kuivasilmäisyyden oireita, kuten roskan tunnetta silmässä tai silmien kirvelyä, kutinaa ja vetistystä.
Kuivasilmäisyys helpottaa usein, kun verensokeri saadaan tasapainoon ja silmiä hoidetaan säännöllisesti kostutustipoilla.
Kuivat silmät tulehtuvat helpommin ja ovat alttiimpia pienille pintavaurioille. Diabetes lisää esimerkiksi bakteerin aiheuttamien silmän sidekalvon tulehduksen, sarveiskalvon tulehduksen ja luomitulehduksen riskiä.
Täll painottaa, että silmäterveyden seuranta on tärkeää kaikille mutta erityisesti diabetesta sairastaville. Diabeteksen toteamisen jälkeen asiakas ohjataan valokuvaseulontaan eli säännöllisiin silmäpohjakuvauksiin. Silmät tutkitaan 1–4 vuoden välein yksilöllisessä rytmissä.
“Käyntiväli riippuu silmälääkärin arvioimasta silmävaurioiden riskistä. Diabeettisen retinopatian riski nousee vähitellen sitä mukaa, mitä pidempään diagnoosista on kulunut. Lisäksi otetaan huomioon silmien nykytilanne ja diabeteksen hoitotasapaino”, hän täsmentää.
Mahdolliset diabeteksen aiheuttamat muutokset silmissä näkyvät valokuvissa, jolloin hoito päästään aloittamaan mahdollisimman aikaisin. Mikäli huomaat seulontakäyntien välillä jotakin huolestuttavaa silmissäsi, tilanne kannattaa tarkistuttaa silmälääkärillä. Silmäaseman silmälääkäri kirjoittaa tarvittaessa lähetteen julkiseen terveydenhuoltoon.
Silmien osalta diabetes on tavallisesti pitkään oireeton. Esimerkiksi sumentunut näkö, väri- tai hämäränäön ongelmat tai näöntarkkuuden vaihtelu voivat kuitenkin viitata piilevään diabetekseen. Tällin mukaan ensisijainen tavoite on todeta diabetes ennen kuin sen oireita ilmenee silmissä.
“Tyypin 1 diabeteksen kohdalla tämä on helpompaa, sillä sen yleisoireet ovat voimakkaita. Tyypin 2 diabetes puolestaan kehittyy hiipien, ja elimistö saattaa tottua oireisiin”, hän sanoo.
Ykköstyypin diabeteksessa silmien valokuvaseulonta aloitetaan tyypillisesti kahden vuoden kuluttua sairauden toteamisesta mutta kakkostyypin kohdalla heti, kun diagnoosi on saatu.
“Jos sinulla on diabetes ja äkillisiä tai huolestuttavia silmäoireita, ota erityisen matalalla kynnyksellä yhteyttä silmälääkäriin”, Täll kehottaa.
Diabetes ei estä piilolinssien käyttöä, vaikka se lisää silmien tulehdusherkkyyttä. Esimerkiksi vakava sarveiskalvon tulehdus liittyy usein piilolinsseihin.
Oikein käytettynä piilolinssit ovat diabeteksesta huolimatta turvalliset. Piilolinssihygieniasta ja silmien riittävästä kostutuksesta tulee vain huolehtia tavallistakin tarkemmin.
Diabetesta sairastavalle paras piilolinssivalinta voi olla kertakäyttöpiilolinssi hyvällä hapenläpäisyllä. Sopivat piilolinssit löytyvät yhdessä optikon kanssa piilolinssitarkastuksessa.
Silmien taittovirheleikkaus, kuten laserleikkaus tai linssileikkaus, voidaan tehdä diabetesta sairastavalle, jos leikkauksen sopivuus on varmistettu silmälääkärin esitutkimuksessa ja diabetes on hyvässä hoitotasapainossa.
Muutokset silmän sarveiskalvon pinnassa ja aktiivinen tai pitkälle edennyt diabeettinen retinopatia ovat esteitä laserleikkaukselle ja linssileikkaukselle moniteholinssillä. Moniteholinssin tuoma hyöty jää vähäiseksi, jos silmissä on diabeteksen aiheuttamia muutoksia tai retinopatiaan on annettu pistoshoitoja. Kaihileikkaus sen sijaan voidaan tehdä diabeettisesta retinopatiasta ja makulopatiasta eli tarkan näön alueen verkkokalvomuutoksista huolimatta.
Diabeteksen pahentama kuivasilmäisyys on tärkeää hoitaa kuntoon ennen silmäleikkausta. Runsas silmien kostutus leikkauksen jälkeen edistää paranemista ja vähentää silmätulehduksen riskiä.
Raskaus voi vaikeuttaa diabeteksen hoitoa ja sokeritasapainon ylläpitämistä. Diabetesta sairastavan silmiä tutkitaan raskauden aikana tavallista tiheämmin, koska riski diabeettisen retinopatia etenemiseen on silloin korkeampi.
Raskausdiabetes on sokeriaineenvaihdunnan häiriö niillä, joilla ei ole todettu diabetesta. Se ei yleensä ehdi aiheuttaa silmänpohjan muutoksia, mutta näöntarkkuus voi vaihdella tilapäisesti verensokerin heitellessä.
Voit aina kääntyä SIlmäaseman lääkärin puoleen, kun jokin silmäoire huolestuttaa sinua. Toisia silmäoireita voit tarkkailla rauhassa tai lääkitä itse, kun taas toiset vaativat nopeaa lääkärin hoitoa.
Silmäsairauksia ei ole syytä pelätä, sillä ajoissa todettuna ne pystytään hoitamaan tehokkaasti. Silmälääkärillä kannattaa kuitenkin käydä säännöllisesti, sillä silmäsairauksien varhaisetkin merkit näkyvät silmälääkärin tutkimuksissa.