Silmistä

Värikalvon tulehdus eli iriitti

Värikalvon tulehdus esiintyy silmän iiriksessä eli värikalvossa, jonka tehtävänä on säädellä silmään pääsevän valon määrää. Värikalvo määrittää myös silmän värin. Värikalvon tulehdusta eli iriittiä on monesti vain toisessa silmässä, mutta sitä voi esiintyä myös molemmissa. Tulehdus on yleisintä 20–50-vuotiailla ja usein yhteydessä reuman sukuisiin sairauksiin.

Värikalvon tulehduksen riskitekijät

Värikalvon tulehduksen syyt ovat usein epäselvät, mutta sille altistavia riskitekijöitä on todettu useita. Reumatyyppiset sairaudet on yhdistetty värikalvon tulehdukseen, sillä tietynlainen kudostyyppi voi aiheuttaa molempia. Värikalvon tulehdus voi olla seurausta myös:

  • Suolistotulehduksesta
  • Hampaan juuren tulehduksesta
  • Poskionteloiden tai korvan alueen pitkäaikaisesta tulehduksesta
  • Pitkäaikaisesta keuhkojen tulehduksesta
  • Silmän alueen vammasta
  • Silmän pintaosan tulehduksesta

 

Värikalvon tulehduksen oireet

Värikalvon tulehdus alkaa usein yllättäen ja pakottavin oirein. Oireisiin kuuluvat:

  • Silmän punoitus, erityisesti rengasmainen punoitus silmän keskiosan ympärillä
  • Silmän verestäminen
  • Silmän valonarkuus
  • Silmän vetistäminen
  • Silmän kipeytyminen erityisesti lähelle katsottaessa
  • Silmän kosketusarkuus
  • Värikalvon muuttuminen suttuiseksi ja harmaaksi
  • Pupillin koon muutokset
  • Näöntarkkuuden tilapäinen heikkeneminen

Silmien rähmiminen ei ole tavallinen värikalvon tulehduksen oire. Tulehdus voi olla myös vähäoireinen, tai pitkittyneenä täysin oireeton. Myös muut silmäsairaudet saattavat aiheuttaa samankaltaisia oireita kuin värikalvontulehdus.

 

Värikalvon tulehduksen toteaminen

Värikalvon tulehduksen toteamiseksi tarvitaan silmälääkärin mikroskooppitutkimus, jossa etsitään tulehdussoluja silmän etukammiosta. Hakeudu välittömästi hoitoon, jos epäilet että sinulla on värikalvon tulehdus. Hoitamaton värikalvotulehdus saattaa aiheuttaa pysyviä vaurioita silmään.

Jos tulehdus toistuu usein tai siihen liittyy silmän syvempien osien tulehdusta tai muita yleisoireita, tarvitaan lisätutkimuksia. Esimerkiksi niveloireet ja selkäsärky voivat kertoa taustalla piilevästä reumasta.

 

Värikalvon tulehduksen hoito

Värikalvon tulehdusta hoidetaan kortisonisilmätipoilla ja mustuaista laajentavilla silmätipoilla. Oireet saattavat helpottaa nopeasti, mutta hoitoa tulee jatkaa lääkärin määräyksen mukaisesti tulehduksen uusimisen estämiseksi.

Hoidossa käytettävät mustuaista laajentavat tipat aiheuttavat tilapäisiä näköhäiriöitä ja häikäistymistä kirkkaassa valossa. Tarkkaile mahdollisia sivuvaikutuksia ja käänny silmälääkärin puoleen, jos ne huolestuttavat sinua.

Tulehdukseen saatetaan määrätä lisäksi iltaisin sisäluomen sisäpinnalle laitettavaa kortisonivoidetta. Vaikeaa värikalvon tulehdusta hoidetaan myös silmän seudulle pistettävillä paraokulaarisilla kortisonipistoksilla, suun kautta otettavalla kortisonilääkityksellä ja reumalääke metotreksaatilla.

Epäiletkö, että sinulla on värikalvon tulehdus?

Värikalvon tulehduksen toteamiseksi tarvitaan silmälääkärin mikroskooppitutkimus, jossa etsitään tulehdussoluja silmän etukammiosta. Hakeudu välittömästi hoitoon, jos epäilet että sinulla on värikalvon tulehdus.

Lue myös:

Yleisimmät silmäoireet – miten toimin?

Voit aina kääntyä Silmäaseman lääkärin puoleen, kun jokin silmäoire huolestuttaa sinua. Toisia silmäoireita voit tarkkailla rauhassa tai lääkitä itse, kun taas toiset vaativat nopeaa lääkärin hoitoa.

Jos silmäsi punoittavat, kirvelevät tai vuotavat, sinulla saattaa olla silmätulehdus. Tulehduksia on erityyppisiä: osa voi parantua itsestään ja toisiin vaaditaan kiireellistä hoitoa. Lue lisää ja katso alta yleisimmät silmätulehduksen oireet.

Silmäluomessa on Meibomin rauhaseksi kutsuttuja talirauhasia. Näärännäppy on rauhasen tukkeumasta johtuva tulehdus ylä- tai alaluomessa. Bakteerin aiheuttama tulehdus kehittää luomeen punaisen, turvonneen patin. Näärännäppy silmässä ei ole tarttuva, ja se rauhoittuu usein hoidon seurauksena muutaman viikon kuluessa.