Silmistä

Värisokeus ja värinäön häiriöt

Värisokeus tarkoittaa vain harvoin kyvyttömyyttä erottaa mitään värejä. Erittäin harvinaisessa täydellisessä värisokeudessa eli akromatopsiassa silmä erottaa ainoastaan mustaa, valkoista ja harmaan eri sävyjä. Useimmiten vaivassa on kyse värinäön häiriöstä, jossa silmä aistii värejä, mutta erottaa yhden tai useamman värin muita huonommin.

Puna-viher- ja viher-punaheikkous yleisintä

Periytyvät puna-viher- ja viher-punaheikkoudet ovat yleisimpiä värinäön häiriöitä. Silmän on vaikea erottaa punaista ja vihreää tai nähdä näitä värejä ollenkaan. Huomattavasti harvinaisemmassa värinäön häiriössä, tritanopiassa, silmä ei tunnista sinisen tai keltaisen sävyjä.

Värinäön häiriöissä yksi tai useampi verkkokalvon kolmesta värisävyjä tunnistavasta tappisolutyypistä toimii virheellisesti. Normaalisti tappisolujen näköpigmentti reagoi siniseen, punaiseen tai vihreään valoon, ja tappisolut lähettävät aivoille tiedon havaitsemastaan väristä. Värinäön häiriöissä tieto ei lähde aivoihin. Jos tappisolut puuttuvat verkkokalvolta kokonaan, on kyseessä täydellinen värinäön puute eli värisokeus.

 

Geenivirhe värinäön häiriöiden taustalla

Värinäön häiriöt ovat yleisempiä miehillä, sillä näköpigmenttigeenit sijaitsevat X-kromosomissa, joita miehillä on vain yksi. Naisilla toinen X-kromosomi paikkaa toisen virhettä. Värinäön häiriöt ovat usein synnynnäisiä, mutta niistä voi kärsiä myös aivovaurion, silmäsairauden tai onnettomuuden seurauksena. Hämärässä värinäkö heikkenee kaikilla, sillä tappisolut aistivat valoa herkimmin kirkkaissa olosuhteissa.

 

Värinäön häiriöt selvitetään testillä

Värinäön häiriöt eivät yleensä vaikeuta arkielämää, sillä esimerkiksi liikennevalot ovat aina samassa järjestyksessä. Tietyissä ammateissa, esimerkiksi lentäjiltä ja sähköasentajilta, vaaditaan kuitenkin virheetöntä värinäköä. Värinäkö ja värisokeus tutkitaan erilaisilla testeillä. Yleisin näistä on Ishihara-testi, jossa tutkittavaa pyydetään tunnistamaan ympyröiden sisällä näkyvät numerot. Ympyröiden ja numeroiden värit vaihtelevat.

Synnynnäisiä värinäön häiriöitä ei voi parantaa. Värien hahmottamiseen voi saada apua erikoisvalmisteisista laseista, jotka suodattavat tietyt valon taajuudet pois.

Jos haluat testata värinäkösi tai huomaat näkeväsi värit entistä haalistuneempina, käänny lähimmän Silmäasemasi puoleen tai varaa aika asiantuntijallemme.

Lue myös

Hajataitossa silmän sarveiskalvo ei ole symmetrinen pallopinta vaan jyrkempi yhdessä ja loivempi toisessa suunnassa. Tämän vuoksi valo taittuu silmän verkkokalvolle pituus- ja pystysuunnassa eri pisteisiin, jolloin kuva muodostuu epäselvänä.

Yleisimmät silmäoireet – miten toimin?

Voit aina kääntyä Silmäaseman lääkärin puoleen, kun jokin silmäoire huolestuttaa sinua. Toisia silmäoireita voit tarkkailla rauhassa tai lääkitä itse, kun taas toiset vaativat nopeaa lääkärin hoitoa.

Näköhäiriöt ovat usein vaarattomia, mutta ne voivat myös johtua silmäsairaudesta tai jostakin muusta sairaudesta. Asia on aina hyvä tarkistaa silmälääkärin vastaanotolla.