Lumen erikoiskoe – Marcus Grönholm testasi, miten näkö ratkaisee talvella

Lumen erikoiskokeella optimoitiin näkökykyä

Silmäaseman Kaihiralli sai jatkoa Suomen tammikuun pakkasissa, kun rallin kaksinkertaiset maailmanmestarit Marcus Grönholm ja kartturinsa Timo Rautiainen lähtivät Lumen erikoiskokeelle. Takapenkille istui Silmäaseman johtava optikko Petri Eskola.

Kolmikolla oli selkeä tehtävä: selvittää, miten ajonäkemistä voidaan parantaa lumisissa olosuhteissa, jossa vastaan voi tulla erilaisia ääri-ilmiöitä voimakkaasta häikäisystä hämärään. Talvisissa olosuhteissa hyvän näkökyvyn merkitys kasvaa entisestään. Lumen erikoiskokeella ei siis alkuperäisen Kaihirallin tavoin tutustuttu kaihin vaikutuksiin omassa näkökyvyssä vaan tutkittiin, kuinka terveiden silmien näkökykyä voidaan optimoida ajamisen tarpeisiin. 

Kauniit hanget haastavat silmiä 

Talvinen maisema on upea, mutta ratin takana istuvalle se voi usein olla täynnä haasteita. Lumi heijastaa valoa, aurinko osuu matalalta ja vastaantulevien ajovalot moninkertaistuvat hangista. 

Marcus on Lumen erikoiskokeella siviiliauton ratissa. Tie kaartaa ja valo muuttuu sekunnissa. Kenelle tahansa kuljettajalle – rallia tai ei – reaktioaika on kaikki kaikessa. Esimerkiksi 80 kilometrin tuntinopeudessa sekunnin viive reagoinnissa tarkoittaa noin 25 metriä pidempää jarrutusmatkaa. 

– Kyllä sen huomaa heti, kuinka talven valo ja lumen heijastus vaikuttavat näköön ratissa. Välillä kaikki on ihan valkoista, ja kiintopisteitä on tosi vähän. Lumella ajaminen on ihan oikeasti yllättävän vaikeaa, kun kontrastit katoavat. Siksi moni ajaa nykyään kisoja keltaisilla laseilla, ja myös arjessa niistä on oikeasti hyötyä, Grönholm sanoo. 

Hän tietää uraltaan, miten ratkaisevaa näkyvyys voi olla: 

– Sumun kanssa oli uran aikana haasteita. Siinä pystyi tekemään isoa eroa, jos näki paremmin kuin muut. Kun välimatkat häviävät ja syvyysnäkö heikkenee, pitää pystyä luottamaan siihen, mitä silmät kertovat.  

– Talvella kontrastit todellakin muuttuvat ja se tuo omat haasteensa näkökyvylle. Luminen keli on syvyysnäön kannalta hyvin samankaltainen kuin sumuinen sää, Petri Eskola kertoo. 

– Kaikki näyttää helposti talvisella tiellä samansävyiseltä. Tien reunat, penkat ja varjot voivat sulautua toisiinsa. Silloin silmien pitää tehdä enemmän töitä, ja juuri siksi oikeanlaiset linssit näkökyvyn korjaamiseksi ovat avainasemassa. 

Ajamiseen suunnitellut EnRoute-linssit – mitä eroa niillä oikeasti on? 

Lumen erikoiskokeessa testissä ovat ajamiseen suunnitellut EnRoute-linssit. Ne on kehitetty nimenomaan liikenteeseen – ei toimistoon tai kotisohvalle, vaan tien päälle. 

Joko omilla voimakkuuksilla tai ilman saatavat EnRoute-linssit ovat hennon keltaiset: mutta juuri niin hennot, etteivät ne käyttäjänsä kasvoilla näytä poikkeuksellisen värisiltä, vaan luonnollisilta silmälasilinsseiltä. EnRoute-linssit parantavat kontrastien havaitsemista, vähentävät vastaantulevien ajovalojen ja auringon häikäisyä, auttavat näkemään ympäristön yksityiskohtineen helpommin ja nopeammin ja helpottavat ajamista niin kirkkaalla kuin hämärällä säällä. 

– Talvella häikäisy on yksi suurimmista turvallisuustekijöistä. Kun kontrasti paranee, kuljettaja hahmottaa tien muodot, reunat ja penkat aiemmin. Merkitys liikenneturvallisuudelle on suuri: parempi näkökyky voi tarjota turvallisuuden kannalta ratkaisevia sekunteja, Eskola kertoo. 

Ja sekunneista Marcus tietää kaiken. 

– Pääsin kokeilemaan EnRoute-linssejä sekä Lumen erikoiskokeella että omassa arkiajossani. Ja hyvin toimii! Lumipenkan reuna maantiellä on erikoislinsseillä selkeästi terävämpi ja keli tuntuu oikeasti kirkastuvan, Grönholm sanoo. 

Kuivat silmät ratin takana? Yllättävän yleistä. 

Talvi ei rasita vain tietä – se rasittaa myös silmiä. Kylmä ulkoilma, auton kuiva sisäilma ilmastointeineen ja pitkä keskittyminen voivat kuivattaa silmiä. Kuivien silmien oireita esiintyy moneen lähtöön: niitä voivat olla mm. kirvely, sumuisuus, silmien vuotaminen ja tarve siristellä. 

– Kuiva silmä ei ole vain mukavuuskysymys. Kun silmän pinta ei ole kunnossa, näöntarkkuus vaihtelee, ja se vaikuttaa suoraan ajamiseen, Eskola sanoo. 

Ratkaisu voi olla yksinkertainen: kosteuttavat silmätipat ennen ajoa ja tarvittaessa ajon aikana. Lumen erikoiskokeella Marcus ja Timo testasivat Suomessa kehitettyä ja valmistettua Puro-tuotesarjan Tyrni-nimistä silmien kostutussuihketta, joka virkistää silmiä esimerkiksi autolla ajamisen rasittamia silmiä. Suihkepullon ansiosta tippoja on helppo käyttää missä tahansa tilanteessa. Puro-tuotesarja sisältää myös perinteisiä tippapulloja. 

– Silmä väsyy pitkässä ajossa, kun keskittyy ja tuijottaa tietä. Silloin huomaa, että silmät voivat väsyä ja tulla pientä kuivuuden kutinaa. Grönholm kertoo. 

– Tipat tuntuivat hyvältä ja ne auttavat, mutta ennakointi jää helposti pois. Vasta kun silmät tuntuvat kuivilta, muistaa että olisi pitänyt hoitaa niitä jo aiemmin. Suihke on tähän erityisen hyvä, sitä kun pystyy laittamaan tosi nopeasti vaikka ilman peiliäkin, hän lisää. 

Suuret näytöt – modernia mukavuutta vai yllättävää häikäisyä? 

Uusissa autoissa kojelauta saattaa muistuttaa joskus lentokoneen ohjaamoa: suuret diginäytöt ovat arkipäivää. Ne tarjoavat käyttäjälleen monipuolista informaatiota, mutta erityisesti pimeän tullen ne tuovat mukanaan haasteen. 

– Kirkas näyttö voi häiritä silmän sopeutumista pimeään. Jos ja kun katse siirtyy jatkuvasti pimeältä tieltä kirkkaalle näytölle ja takaisin, silmä joutuu koko ajan mukautumaan, Eskola huomauttaa. 

Siksi näytön kirkkaus kannattaa säätää tilanteen mukaan. Mitä pimeämpi tie, sitä maltillisempi valaistus autossa. 

Näkeminen on turvallisuusteko 

Lumen erikoiskoe muistuttaa, kuinka ajaminen ei ole vain tekniikkaa tai kokemusta. Turvallinen ajaminen vaatii ennen kaikkea havainnointia, joka alkaa silmistä. 

– Moni autoilija ei tule välttämättä ajatelleeksi, että esimerkiksi hämäränäkö voi heikentyä huomaamatta. Kontrastinäkö ei myöskään ole sama asia kuin perinteinen näöntarkkuus. Silmälasiresepti voi olla kunnossa arjen tarpeisiin vaikkapa omassa työssä, mutta sitä ei ole optimoitu ajamiseen, Eskola kertoo. 

Silmäasemalla näkö tutkitaan kokonaisvaltaisesti. Optikko tutustuu näöntutkimusta tehdessään ja asiakasta palvellessaan myös tämän ajamiseen liittyviin tarpeisiin ja voi suositella ratkaisuja, jotka tekevät talviajosta selkeämpää ja turvallisempaa. 

Grönholm tiivistää asian omalla tavallaan: 

– Rallissa pienikin virhe maksaa heti, mutta niin se on kaikessa muussakin liikenteessä. Tavallisessa liikenteessä panoksena on oma ja muiden turvallisuus. 

Hän antaa myös yksinkertaisen neuvon: 

– Malttia ajoon rajoitusten mukaisesti, säällä kuin säällä ja vuodenajasta riippumatta. Moni haluaa päästä ohi, vaikka lunta on tullut, ja sitten tuleekin yllätyksiä, kun puskee lumivallin läpi. Talvi yllättää helposti autoilijan. 

Milloin viimeksi tarkistit näkösi? 

Marcus Grönholm tietää, että ratissa pienikin epätarkkuus voi maksaa paljon. Meille muille kyse ei ole sekunnin sadasosista, vaan turvallisesta kotimatkasta kaikille tielläliikkujille. Varaa aika näöntutkimukseen Silmäasemalle ja varmista, että näet selkeästi silloin kun sillä on eniten merkitystä. 

Hyvä näkeminen on olennainen osa turvallista ajamista, etenkin vaihtelevissa talviolosuhteissa. Näöntutkimuksessa optikko ei vain tarkista näöntarkkuutta, vaan arvioi koko näkemisen toimintaa, kuten kontrastinäköä, jolla on paljon merkitystä tien ja ympäristön hahmottamisessa. Optikon vastaanotolla voidaan myös kartoittaa ajamiseen tai liikenteessä liikkumiseen liittyviä erityistarpeita ja suositella sopivia ratkaisuja arkeen ja ajamiseen.