Kirjaudu sisään
Hyvä ajonäkö on turvallisen ajamisen edellytys. Arvioiden mukaan Suomessa on kuitenkin yli 100 000 kuskia, joiden näkö ei täytä ajokortin vaatimuksia. Vaikka virallinen lausunto riittävästä ajonäöstä tarvitaan henkilöauton kuljettajilta vasta 70 ikävuoden tultua täyteen, optometristi Eino Sarkkinen kannustaa kaikenikäisiä autoilijoita käymään näöntutkimuksissa säännöllisesti.
”Silmälasien käyttäjälle sopiva käyntiväli on pari–kolme vuotta. Myös silmälääkärin vastaanotolla on hyvä käydä 40 ikävuoden täyttyessä, erityisesti jos suvussa on silmäsairauksia tai jos näkö tuntuu heikentyneen tai muuttuneen.”
Huononäköisille sattuu tutkitusti enemmän liikenneonnettomuuksia kuin tarkkanäköisille. Alentunut näöntarkkuus heikentää autoa ajaessa muun muassa etäisyyksien arviointia, reaktiokykyä ja tarkkaavaisuutta.
”Kun näöntarkkuus on normaali eli 1,0, ihminen pystyy lukemaan nopeusrajoitusmerkin 140 metrin etäisyydeltä. Jos se on sen sijaan 0,5 eli ajokortin säilyttämisen rajalla, vastaava etäisyys on 70 metriä. Tässä on iso ero, kun pitäisi reagoida yllätyksiin liikenteessä”, Sarkkinen kuvailee.
Pienenkin taittovirheen korjaaminen silmälaseilla, piilolinsseillä tai silmäleikkauksella voi parantaa ajonäköä merkittävästi. Optikon näöntutkimuksessa saattaa esimerkiksi löytyä lievää hajataittoa, jonka korjaus terävöittää näköä kaikille etäisyyksille.
Ajokortin näöntarkastuksissa näöntarkkuus katsotaan ensin ilman silmälasi- tai piilolinssikorjausta. Tarvittaessa asiakas saa uuden tai päivitetyn ajolasireseptin. Silmälasien käyttötarve ajaessa merkitään ajokorttiin.
”Mikäli käytät silmälaseja tai piilolinssejä arjessa, on sekä lain vaatimus että itsestäänselvyys pitää niitä myös auton ratissa”, sanoo Sarkkinen.
Niille, joilla on todettu näönkorjauksen tarvetta, loput näöntutkimuksesta tehdään omat silmälasit tai piilolinssit päässä. Tähän kuuluu esimerkiksi näkökentän ja kontrastinäön arviointi.
Lähde: Traficom.fi
Sarkkinen painottaa, että omaa ajonäköä tulisi havainnoida muutenkin kuin ajokortin vaatimusten kannalta. Esimerkiksi huono hämäränäkö voi aiheuttaa kenelle tahansa todellisia vaaratilanteita.
Hämärässä ympäristön kontrasteja on vaikeampi erottaa, jolloin tien laidalla tai metsän reunassa liikkuva hirvi tai peura saattaa jäädä huomaamatta. Hämäränäkö vaihtelee yksilöllisesti ja heikkenee kaikilla iän myötä. Usein sen ongelmat johtuvat kuitenkin korjaamattomasta taittovirheestä, kaihista tai muusta silmäsairaudesta.
”Kun tällaiset häiriötekijät hoidetaan kuntoon, hämärässä ajamisesta tulee todennäköisesti miellyttävämpää ja turvallisempaa. Jos taas optikolta tai silmälääkäristä ei saa apua hämäränäön parantamiseen, autoilua kannattaa välttää hämärän aikaan”, Sarkkinen toteaa.
Hyvän ajonäön merkitys korostuu vaihtelevassa säässä. Kirkas auringonvalo, sumu, vesisade ja lumipyry kuormittavat näköä eri tavoin.
”Haasteita aiheuttaa paitsi valon määrän väheneminen myös häikäisy. Kuljettajaa voivat häikäistä esimerkiksi matalalta paistava aurinko, heijastukset märästä tienpinnasta ja vastaantulevien autojen ajovalot”, Sarkkinen listaa.
Laadukkaista silmälaseista, piilolinsseistä ja aurinkolaseista löytyy monenlaisia täsmäratkaisuja autoilijan näköongelmien ratkaisemiseksi. Ajolasien tärkeitä ominaisuuksia ovat Sarkkisen mukaan esimerkiksi heijastamaton pinta, vaakapinnoilta tulevia heijastuksia poistava polarisointi ja kontrastia parantava linssiväri, kuten ruskea.
“Täytyy silti muistaa, että pahimmissa sääolosuhteissa parhaatkaan lasit eivät toimi riittävän hyvin. Joskus täytyy vain pysähtyä ja odottaa, että rankkasade, sumu tai lumipyry väistyy”, Sarkkinen sanoo.
Taittovirheleikkaus on yhtä harkitsemisen arvoinen vaihtoehto ajonäön korjaamiseen kuin silmälasit tai piilolinssit. Laserleikkaus korjaa turvallisesti alle 45-vuotiaan kohtuullisen likinäön, kaukonäön tai hajataiton. Linssileikkaus moniteholinssillä on tarkoitettu ikänäöstä kärsivälle lähi- ja kaukonäön korjaamiseen.
“Linssileikkaus moniteholinssillä ennaltaehkäisee tai poistaa samalla näköä sumentavan kaihin”, Sarkkinen kertoo. Moniteholinssin vaikutuksesta hämäränäköön kannattaa keskustella etukäteen leikkaavan lääkärin kanssa.
Silmien kuivumisen ja ajonäön haasteiden välillä on yhteys, jota moni ihmettelee. Sarkkinen osaa kertoa, mistä syystä kuivasilmäisyys vaivaa nimenomaan autossa ja miten se heijastuu näkemiseen. “Autossa puhaltava lämmitys ja ilmastointi kuivattavat silmiä, kun taas katseen nopea tarkentaminen ympäristön ja kojelaudan välillä rasittavat niitä. Lisäksi keskittynyt tihrustaminen liikenteessä vähentää silmiä kosteuttavaa räpyttämistä.”
Niille, jotka tietävät kärsivänsä kuivasilmäisyydestä, Sarkkinen suosittelee kosteuttavien silmätippojen käyttöä ennakoivasti. “Tippoja voi laittaa silmiin ennen autoilua ja sen jälkeen aina parin tunnin välein ajotauoilla.”
Todella kuivat silmät saattavat jopa nähdä sumeammin, sillä yksi kuivien silmien oireista on näöntarkkuuden vaihtelu. “Parin–kolmen viikon kosteutuskuuri reseptivapailla silmätipoilla voi vaikuttaa olennaisesti näköön. Jos sekään ei auta, kuivasilmäisyyden syy on parasta tutkituttaa silmälääkärin vastaanotolla.”
Ajonäköön on syytä kiinnittää huomiota, vaikka olisit aina nähnyt virheettömästi. Jos edellisestä näöntarkastuksesta on vierähtänyt aikaa tai sinulla on epäilys näöntarkkuuden muutoksesta, varaa viipymättä aika optikolle. Myös silmien terveys on syytä tarkistuttaa säännöllisin väliajoin silmälääkärillä, yli 40-vuotiaana viiden vuoden välein.
“Jos näkö ei tunnu riittävän terävältä kotona televisiota katsellessa niin se ei varmasti ole sitä myöskään ajaessa. Suurin osa näkemisen haasteista voidaan onneksi korjata, kunhan ne vain ensin löydetään”, Sarkkinen summaa.
Mikäli tiedät, että näöntarkastus ajokorttia varten on pian ajankohtainen, näköasiat on hyvä laittaa kuntoon jo etukäteen. Pyydettäessä optikko kirjoittaa sinulle arvion, jonka voit toimittaa yleislääkärille ajokortin näkövaatimusten täyttymisestä. Optikon arvio on voimassa puolen vuoden ajan.
Tavallisessa optikon näöntutkimuksessa tutkitaan näöntarkkuutta ja yhteisnäköä, mutta ajonäköön vaikuttavat myös kontrastinäkö ja näkökentän laajuus. Näiden tarkistamista varten voit varata ajan soittamalla asiakaspalveluumme: 010 190 200 (mpm/pvm, ma-pe 8-18, la 9-16).
Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemustasi verkkosivuillamme sekä mainonta- ja tilastointitarkoituksiin. Voit koska tahansa muuttaa evästeasetuksiasi. Lue lisää evästeistä täältä .