Lapset ja nuoret
Silmälääkärin ruutuaikasuositukset
Lasten silmälääkäri ystävällisenä vastaanottohuoneessa
Lasten silmälääkäri ystävällisenä vastaanottohuoneessa

Ruutuaika minimiin: liiallinen lasten ruutuaika voi vaikuttaa näköön

Lasten näköön erikoistunut silmälääkäri Aurora Heickell on huolissaan lasten ja nuorten lisääntyneestä ruutuajasta. Tilastokeskuksen mukaan suomalaisten ruutuaika kaksinkertaistui 1980-luvun lopusta 2020-luvulle. 

“20-vuotisen työurani aikana yleistynyt lähityöskentely on lisännyt lasten ja nuorten silmä- ja päänsärkyjä, niska-hartiaseudun särkyjä ja näköhäiriöitä voimakkaasti. Älylaitteilla on tässä merkittävä rooli, sillä lähelle tarkentaminen vaatii silmälihaksilta jatkuvaa työtä. Ruutua katsoessa silmät ovat koko ajan jännitystilassa”, sanoo Heickell.

Samalla lähityöskentely on yhdistetty kasvaneeseen lasten likinäköisyyden riskiin. Jatkuva lähikatselu saattaa esimerkiksi selittää, miksi varhaisesta koulun aloituksesta ja lasten pitkistä opiskelupäivistä tunnetussa Kiinassa yli 80% 16–18-vuotiaista nuorista on likinäköisiä.* 

Lapsen ruutuajan tilalle paperisia kirjoja ja ulkoilua

Heickellin mukaan pitkittynyt älylaitteiden käyttö voi pahimmillaan vaikuttaa pienen lapsen vielä kehittyvään näköön. Ruutujen tilalle Heickell suosittelee lapsille paperisia kirjoja ja lehtiä. 

“Lasten ruutuaika olisi hyvä saada minimiin. Perinteinen kirja on ruutua parempi, sillä sivua käännettäessä lapsen silmät saavat lepotauon lähelle tarkentamisesta. Lisäksi ruutujen katselu vähentää silmien räpyttelyä, mikä voi paitsi rasittaa myös kuivattaa lapsen silmiä”, hän sanoo.

Ruutuajan vastapainoksi Heickell ehdottaa runsasta ulkoilua. Ulkona leikkiessä ja liikkuessa lapsi katsoo enimmäkseen kauas, ja myös luonnonvalon on todettu tekevän hyvää silmille. Tutkimusten mukaan kahden tunnin ulkoilu päivässä vähentää myopian riskiä kolmanneksella.


Ruutuaika vaatii tauottamista

Koululaisilla ja opiskelijoilla lähikatselua tulee paljon jo läksyjen, oppimateriaalien lukemisen ja esitelmien parissa. Mitä isommaksi lapsi kasvaa, sitä suurempi osa opiskelusta tapahtuu älylaitteilla. Kaikkein pisimmäksi ruutuaika venyy juuri nuorilla, jotka rentoutuvat opiskelun jälkeen tietokonepelien ja puhelinten äärellä. Tilastokeskuksen tutkimukseen vastanneiden yli 14-vuotiaiden nuorten ruutuaika oli lähes kuusi tuntia päivässä. 

Liian pitkän tai yhtäjaksoisen ruudun katselun jälkeen silmälihakset eivät välttämättä enää pysty rentoutumaan. Ne saattavat jopa jäädä jumiin, jolloin katsetta on vaikea tarkentaa sekä lähelle että kauas. Tämä akkomodaatiospasmiksi kutsuttu tila voidaan todeta ja hoitaa optikon tai silmälääkärin vastaanotolla.  


Lapsi tauottamassa ruutuaikaa ulkona korista heitellen


Katse kaukaisuuteen 20 minuutin välein

Heickell korostaa ruutuajan tauottamisen merkitystä silmien suojaamisessa. Paras keino silmien rentouttamiseen on kääntää katse säännöllisesti pois lähiruudusta kaukaisuuteen. 

“Kauas katsottaessa silmien mukauttajalihakset saavat levätä. 20 sekunnin tauko ruutuajassa 20 minuutin välein suojaa silmiä liialliselta rasitukselta. Tämä pätee niin lapsiin, nuoriin kuin aikuisiin, jotka tekevät paljon lähityötä.”

Yli kaksi tuntia päivässä älylaitteiden parissa viettäville 13–45-vuotiaille on lisäksi saatavilla lähikatseluun tarkoitettuja silmälaseja, joiden alaosaan on hiottu kevyt plusvoimakkuus. Nuorisomonitehoiksi kutsutut lasit on suunniteltu vähentämään silmien rasitusta lähelle tarkentaessa.


Ruutuaikasuosituksia kannattaa noudattaa

Heickellin ykkösneuvo lasten silmien varjelemiseen koskee ruutuaikasuosituksia. Suositusten noudattaminen on ensisijaista erityisesti pienen lapsen näön kehityksen kannalta.

“Alle 2-vuotiaiden ei pitäisi katsella ruutuja ollenkaan. Pieni lapsi saa helposti virikkeensä muualta. Sopiva 2-vuotiaan ruutuaika on tunti päivässä, ja sama pätee vanhempiin päiväkoti-ikäisiin. Edes alakouluikäisten lasten suositeltu ruutuaika ei saisi ylittää kahta tuntia päivässä.” 

Heickell puhuu vastaanotollaan lapsille avoimesti ruudun katsomisen varjopuolista. Hän toivoo, että ennen pitkää lapset innostuvat itsekin keksimään vaihtoehtoja ruutuajan tilalle.

“Sanon lapsille ja nuorille, että kerro sinä näistä asioista kavereillesi. Suojelkaa silmiänne, ja pitäkää silmistänne ja näöstänne huolta.”


Asiantuntijasitaatti ruutuajasta lääkärin kuvalla


Tunnista lapsen silmien rasittumisen merkit:

  • Silmien kirvely, kuivuminen tai vetistäminen
  • Vaikeudet nähdä tarkasti lähelle tai kauas
  • Keskittymisvaikeudet ja päänsärky
  • Levottomuus tai kiinnostuksen puute lukemiseen

Lapsen silmien väsyminen voi kertoa myös taittovirheestä. Jos epäilet, ettei lapsesi näe hyvin, varaa aika lasten silmälääkärille. 8-vuotta täyttäneen lapsen näön voi tutkia myös lasten näöntarkastukseen erikoistunut optikko.


*China Charities Aid Foundation for Childrenin and Huaxia Eye Hospital -silmäsairaalan tutkimus 2023

Varaa aika näöntutkimukseen
OPTIKOLLE
tai
LASTEN SILMÄLÄÄKÄRILLE
Tietoa silmistä
Ajankohtaiset artikkelit
Lapsen näkö kehittyy nopeasti
Lapsen ensimmäisten vuosien aikana näkö kehittyy vauhdilla, joten pienen lapsen silmien hyvinvointiin kannattaa kiinnittää erityistä huomioita. Tärkeä kehitysvaihe jatkuu pitkälle kouluikään asti.
Lapsen näköä voi hoitaa myös ilman silmälaseja
Lapsen näköä voi hoitaa myös ilman silmälaseja
Lasten silmien ongelmiin voi löytää apua myös ilman silmälaseja. Ortoptisti tutkii näkemistä kokonaisuutena ja etsii ratkaisuja muun muassa silmäjumpalla.
Näin lapsen näköhäiriöt ja näkövaivat oireilevat arjessa
Näin lapsen näköhäiriöt ja näkövaivat oireilevat arjessa
Lapsen näköhäiriöt ja näköongelmat voivat olla synnynnäisiä tai ilmetä lapsen kasvaessa. Varhain todettuna lapsen huono näkö on tavallisesti hoidettavissa, sillä näön kehitys jatkuu vauvaiästä aina 8–10-vuotiaaksi.
Ota talteen vinkit lapsen silmälasien hankintaan
Ota talteen vinkit lapsen silmälasien hankintaan
Lasten kasvonmuodot ja vauhdikkaat leikit asettavat lasten silmälaseille erityisvaatimuksia. Lue vinkit lapsen silmälasien valintaan ja käyttöön.
Katso kaikki artikkelit